veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

RAHAT

Hei osakesijoittajat, tällaisia me olemme

Hei osakesijoittajat, tällaisia me olemme
11.5.2022

Karo Hämäläinen

KARON PÖRSSI Urheilullisia, saksalaisvalmisteisia autoja suosivia – ja yhä vieläkin keskimääräistä useammin pääkaupunkiseutulaisia ja miehiä. Sellaisia me suomalaiset osakesijoittajat olemme.

Osakesijoittamisen suosio on noussut kohisten viime vuosina. Kehitystä ovat auttaneet monet toisiaan vahvistavat kehityskulut.

Reilut parikymmentä vuotta sitten yksityishenkilöiden osakekauppa siirtyi nettiin ja muuttui samalla huomattavasti aiempaa helpommaksi ja halvemmaksi. 2000-luvun aikana asenneilmapiiri osakesijoittamista kohtaan on muuttunut kaiken aikaa suopeammaksi. Pankit ovat ryhtyneet markkinoimaan asiakkailleen suoraa osakesijoittamista, vaikka välitysbisnes ei ole niille niin tuottoisaa kuin rahastojen myyminen.

Osakesijoittaminen on saanut lisää tilaa mediassa ja sosiaalisessa mediassa. Aiemmin varsin miehinen osakesijoitusmaailma on kasvanut naisten innostuttua myös suorasta osakesijoittamista. Reilut kaksi vuotta sitten lanseerattu osakesäästötili toi suoran osakesijoittamisen verotuksellisesti samalle viivalle sijoitusrahastojen ja vakuutuskuorten kanssa. Täyt ja osakesäästötilin aikaansaama media- ja markkinointihuomio buustasivat osakesijoittajien määrää.

Miljoonan suomalaisen osakesijoittajan rajan rikkoutumisen merkeissä osakevälitykseen erikoistunut Nordnet – yksi suomalaisen osakesijoitusilmiön keskeisistä tekijöistä – teetti YouGov Finlandilla kyselytutkimuksen, jolla selvitetään, millaisia suomalaiset osakkeenomistajat ovat ja kuinka he eli me poikkeamme suomalaisista keskimäärin. Miljoonasta suomalaisesta osakesijoittajasta reilu neljännes on Nordnetin asiakkaita.

YouGovin paneeliin osallistui yli kolmetuhatta suomalaista, ja vastaajajoukko on painotettu edustamaan suomalaista aikuisväestöä, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan. Vastaajista kolmannes eli tuhat omisti osakkeita. Esimerkiksi tuoreimmassa Ylen puoluekannatusmittauksessa puolueiden voimasuhteet on laskettu alle kahdentuhannen näkemyksensä ilmoittaneen suomalaisen pohjalta, joten Nordnetin teettämän tutkimuksen pohjalta saa hyvin piirrettyä kuvan suomalaisista osakkeenomistajista.

Nordnetin maajohtaja Suvi Tuppurainen antoi tutkimusdatan käyttööni.

Miehet yhä niskan päällä, nuoret osakemyönteisempiä

Naisten viime vuosina huimasti lisääntyneestä osakeinnosta huolimatta valtaosa suomalaisista osakkeenomistajista on miehiä. Kun kyselyyn vastannaista naisia oli 51 prosenttia (ja miehiä 49 prosenttia), osakkeenomistajista naisia oli vain 42 prosenttia, miehiä taas 58 prosenttia.

Osakesijoittamisen suosion nousu erityisesti nuoremmissa ikäryhmissä näkyy myös tutkimuksessa. Tutkimukseen osallistuneista 18–29-vuotiaita oli 18 prosenttia, mutta osakkeita omistaneiden joukossa heidän osuutensa on 20 prosenttia. Tilastollisesti merkittävät erot ovat 30–39-vuotiaiden ja 50–59-vuotiaiden joukoissa: 30–39-vuotiaissa osakkeenomistaminen on keskimääräistä yleisempää ja 50–59-vuotiaissa harvinaisempaa.

Odotuksenmukainen on myös maantieteellinen tulos: pääkaupunkiseudulla osakkeenomistajien osuus on keskimääräistä suurempi, kun taas Itä- ja Pohjois-Suomessa heitä tapaa harvemmin.

Toimihenkilöt tai asiantuntijat ja yrittäjät ovat keskimääräistä innostuneempia osakkeista. Vastaajista peräti 39 prosenttia ilmoitti, että ei ole työelämässä. Osakkeista omistavista työelämän ulkopuolella olevat muodostivat kuitenkin vain 29 prosenttia, kun taas niistä, jotka eivät omista osakkeita, 45 prosenttia kuului työelämän ulkopuolella oleviin.

Keskimääräistä matkustelevaisempia

Osakkeenomistajien suosituimmat harrastukset eivät yllätä: lukeminen, ulkona liikkuminen, lenkkeily ja sarjojen katseleminen ovat suomalaisten yleisimpiä harrastuksia.

Alla olevaan taulukkoon olen kerännyt osakkeita omistavien suomalaisten suosikkiharrastukset ja tiedon siitä, kuinka moni osakkeenomistaja on ilmoittanut sen harrastuksekseen. Jälkimmäisessä sarakkeessa on harrastuksen suosio niiden suomalaisten keskuudessa, jotka eivät omista osakkeita. Listalla ovat ne kyselyssä mukana olleet harrastukset, joita vähintään joka viides osakesijoittava suomalainen kertoi harrastavansa.

Harrastus Osakkeen-
omistajat
Ei-osakkeen-omistajat
Luonnossa liikkuminen / retkeily 46 % 41 %
Lukeminen
(kirjat, äänikirjat)
46 % 45 %
Lenkkeily 46 % 38 %
Sarjojen tai elokuvien katselu 44 % 53 %
Matkustelu 40 % 26 %
Ruoanlaitto / leipominen 39 % 39 %
Pyöräily 33 % 27 %
Puutarhan /
kasvien hoito
30 % 26 %
Kuntosaliharjoittelu 30 % 20 %
Penkkiurheilu 27 % 24 %
Kulttuuritapahtumat 25 % 18 %
Uinti 22 % 18 %
Kahviloissa ja ravintoloissa käyminen 22 % 20 %
Videopelaaminen 21 % 17 %
Hiihto 20 % 9 %
Shoppailu 20 % 18 %
Valokuvaus 20 % 15 %

Lähde: Nordnet / YouGov Finland: Koko Suomi sijoittaa -tutkimus

Tutkimuksesta on helppo huomata, että liikunnalliset harrastukset ovat osakkeenomistajien suosiossa vieläkin enemmän kuin suomalaisilla keskimäärin. Tilastollisesti merkitsevät erot ovat taulukossa mukana olevista lajeista lenkkeilyn, pyöräilyn, kuntosaliharjoittelun ja hiihdon kohdalla. Vähemmän harrastettujen urheilulajien joukossa osakesijoittajat suosivat keskimääräistä enemmän muun muassa laskettelua, jääkiekkoa, jalkapalloa, golfia, tennistä ja trendilajia padelia.

Muiden kuin urheiluharrastusten osalta osakkeita omistavien suosiossa selvästi ei-osakkeenomistajia enemmän ovat taulukossa näkyvät matkustelu ja kulttuuritapahtumat. Niiden lisäksi tilastollisesti merkitsevä ero on esimerkiksi veneilyssä, kielten opiskelussa ja vapaaehtoistyössä. Sen sijaan sarjoja tai elokuvia osakkeenomistajat katsovat suhteessa vähemmän kuin muut suomalaiset.

Elokuvagenreissä osakesijoittajien ja osakkeita omistamattomien makuerot eivät ole tilastollisesti merkitseviä. Komedia, toiminta ja draama sekä kyselytutkimusten suosikkigenre dokumenttielokuvat uppoavat suomalaisiin, oli salkussa osakkeita tai ei.

Baijerilaisvalmisteiset autot suosiossa

Osakkeita omistavista 85 prosenttia ajaa autoa, kun taas ei-osakkeenomistajien joukossa autoilijoiden osuus on vain 68 prosenttia. Tutkimuksessa selvitettiin, minkä merkkisellä autolla vastaajat ensisijaisesti ajavat.

Osakkeenomistajien keskuudessa yleisin pääasiallinen automerkki on sama kuin kaikilla suomalaisilla, Toyota. Osakkeenomistajien keskuudessa japanilaismerkki on vieläpä keskimääräistä suositumpi. Sama pätee toiseksi yleisimpään automerkkiin, Volkswageniin.

Automerkkivertailussa huomioon on syytä ottaa se, että ei-osakkeenomistajien kohdalla autoilemattomien osuus on suuri. En ole skaalannut tuloksia vastaamaan merkkien osuutta ylipäätään autoilevien keskuudessa.

Tilastollisesti merkitsevät erot nousevat esiin Audin ja BMW:n kohdalla. Kummankin baijerilaistaustaisen auton osuus osakkeita omistavien suomalaisten joukossa on viisi prosenttia, kun taas osakkeita omistamattomien keskuudessa pääasialliseksi autokseen kummankin merkin nostaa vain kaksi prosenttia. BMW:n kohdalla ero osakkeenomistuksen suhteen on Audia jyrkempi.

Kolmannen saksalaisen niin sanotun premium-auton Mercedes-Benzin osuus niin osakkeita omistavien kuin osakkeita omistamattomien keskuudessa on lähes sama.

Tutkimukseen osallistuneista vastaajista yli 200 omisti Nordeaa. Nordeaa omistavien keskuudessa kaksi automerkkiä osoittautui tilastollisesti merkitsevästi muita suositummiksi: Audi (7 prosenttia Nordeaa omistavista ajaa Audilla) ja Toyota (16 prosenttia). Fortumin osakkeenomistajia oli vajaat 180. Heidän eli meidän keskuudessa tilastollisesti merkitsevästi yleisempiä olivat BMW (8 prosenttia) ja Toyota (16 prosenttia).

Karo Hämäläinen

Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja. Mainituista yhtiöistä hän omistaa Nordeaa, Fortumia, BMW:tä ja Mercedes-Benziä.

 

Näitä muut lukevat nyt

Rahat, verot, työ & eläke, koti