KARON PÖRSSI Tässäpä kiva paketti! On kaksi tuotelinjaa, joista toisella pitkä historia ja kannattavaa liiketoimintaa, toinen valmisteilla markkinoille levittämistä varten. Bonusta siitä, että yhtiön uudella ratkaisulla saadaan parannettua polttoainetehokkuutta ja energiatehokkuutta.
Listautumisen yhteydessä vanhat omistajat eivät myy osakkeitaan, vaan järjestetään vain osakeanti, jolla kerätään rahaa uuden tuotteen markkinoille viemiseen.
Eikä harmistua tarvitse siitäkään, että First North -markkinapaikka täydentyy rovaniemeläisellä yhtiöllä.
Ponssen renki
Ensireaktioni Norrhydroon oli kuin olisin koiranpennun nähnyt. Voi kuinka pientä ja söpöä!
Hieman tarkemmin katsottuna 1980-luvulla perustettu rovaniemeläisyhtiö valmistaa asiakasräätälöityjä hydraulisylintereitä. Ne ovat vekottimia, joilla siirretään voimaa esimerkiksi kuormureissa tai metsätyökoneissa, joista jälkimmäiset ovatkin Norrhydron tärkein asiakaskunta.
Norrhydro on siis pitkälti Ponssen ja muiden vastaavien konevalmistajien alihankkija. Asiakaskunta on varsin keskittynyt, sillä kymmenen suurinta asiakasta toivat viime vuonna yli 80 prosenttia Norrhydron liikevaihdosta.
Suurimman asiakkaan eli mitä ilmeisimmin Ponssen osuus liikevaihdosta oli yhtiöesitteen mukaan viime vuonna joko 36 tai 30 prosenttia. Sanamuoto ei ole yksiselitteinen, mutta oli luku kumpi tahansa, osuus on varsin suuri.
Parinkymmenen vuoden takaa muistetaan Nokian alihankkijoiden parhaimmillaan ja pahimmillaan hurjan riippuvuus päämiehistään. Alihankkijan osa on ahdas, vaikka esitteissä ja powerpointeissa kuinka puhuttaisiin strategisesta kumppanuudesta.
Vahvistusta taseeseen
Osakeantia Norrhydro tuntuu kaipaavan. Kesäkuun lopun taseessa rahoitusvelkoja oli 8,4 miljoonaa euroa ja vierasta pääomaa yhteensä 12,1 miljoonaa euroa. Rahaa ja pankkisaamisia oli 2,2 miljoonaa euroa.
Osakeannin myötä tase vahvistuu reilulla seitsemällä miljoonalla eurolla. Ensimmäisenä päältä lähtee 1,3 miljoonan euron maksu Finnfundille, joka oli myöntänyt lainan, jonka avulla Norrhydron oli ollut tarkoitus laajentua Kiinan markkinoille. Hanke meni mönkään.
Finnfundille pitää maksaa joka tapauksessa joulukuussa, joten Norrhydro kaipaa käteistä. Eikä siinä mitään. Juuri siksihän pörssin kaltaisia kauppapaikkoja on, että rahan kerääminen suurelta yleisöltä on helpompaa.
Taseen pääseminen tällaiseen kuntoon nostaa kuitenkin esiin kysymyksen siitä, miksi niin on päässyt käymään. Onko yhtiön kannattavuudessa ongelmia?
Yhtiöesitteeseen liitettyjen parin viime vuoden tilinpäätösten perusteella niitä ei vaikuttaisi olevan. Yhtiön tase vain on aiemmin ollut vielä heikommassa hapessa – reilu vuosi sitten eli kesäkuun 2020 lopussa omavaraisuusaste oli vain yhdeksän prosenttia.
Osinkoja on kuitenkin maksettu, viime vuodelta vajaat puoli miljoonaa euroa, sitä edelliseltä vuodelta puolet siitä.
Asiakastiedon tietokannan mukaan edellisten viiden tilivuoden liiketulos on ollut plussalla. Tuotekehitystä tekevän yhtiön voitollisuuteen pääsemisessä auttaa tuotekehityskulujen aktivoiminen taseeseen. Niin on Norrhydrokin tehnyt. Kehityshankkeisiin on saatu myös julkista tukea.
Kesäkuun 2021 lopussa aktivoitujen kehitysmenojen määrä taseessa oli 4,1 miljoonaa euroa, enemmän kuin oman pääoman verran. Vaihto-omaisuuttakin oli melkoisesti, 5,5 miljoonalla eurolla. Toivottavasti se on kuranttia kamaa.
Digillä nextille levelille?
Tuskin saisin edes avattua hydraulisylinteriä tai laskettua auki sen toimintaperiaatetta. Silti se on melko bulkkinen tuote. Kilpailuetua saa siitä, että kutakin asiakasta varten on juuri sille sopivat vekottimet, mutta jos asiakas päättää vaihtaa valmistajaa, se onnistunee helposti ja nopeasti. Norrhydron on syytä pitää tärkeimmät asiakkaansa tyytyväisinä.
Hydraulisylintereitä ei oikein voi myydä kuin kohtuullisen lähellä sijaitseville asiakkaille. Kuljetuskustannukset ovat yksi syy, toimitusajat ja etenkin palveluiden toimitusajat toinen. Ponssea palvelemaan Norrhydro on perustanut yksikön Kuopioon. Toimipiste on myös Tampereella.
Tampereella Norrhydro on kehittänyt yhdessä (entisen teknillisen) yliopiston kanssa uutta NorrDigi-järjestelmäänsä. NorrDigi-järjestelmä on Norrhydron tulevaisuuden mahdollisuus, ja sijoittaminen Norrhydroon on pitkälti sen varassa. Hydraulisylinterisopimusvalmistuksella osakeannin arvostusta on varsin hankala perustella.
Norrhydro on kehittänyt NorrDigiä yhdessä Volvon kanssa, ja Volvolla onkin yksinoikeus käyttää NorrDigiä kaivinkoneissa ja pyöräkuormaimissa vuoteen 2024 asti. Muihin kohteisiin Norrhydro voi myydä sitä jo ennen määräajan umpeutumista. NorrDigilllä Norrhydrolla voi olla mahdollisuus saada korkeampaa marginaalia ja asiakkaiden suuntaan etua muustakin kuin pitkästä asiakassuhteesta.
Hattu kourassa ovelta ovelle
Kun sijoittajille tarjotaan yhtiötä juuri uuden tuotteen tai ratkaisun kaupallistamisen aattona kysyn aina, miksi hankkeen tueksi ei ole hankittu tai saatu alan ja asian tuntevaa pääomasijoittajaa tai teollista kumppania. Täysin kelpaavaa vastausta en keksi.
Mietin myös, mikä on pienelle yhtiölle mahdollinen tulevaisuuden polku. Hakevatko omistajat tuottoa kasvavien osinkojen kautta, vai tuodaanko yhtiö pörssiin, jotta teollinen ostaja ostaisi sen pois? Vai onko pörssi vain tunkio, jonne yhtiö dumpataan?
Viimeisestä vaihtoehdosta Norrhydron tapauksessa ei ainakaan ole kyse, sillä First North -listautumisen yhteydessä toteutetaan vain osakeanti.
Ostokohteeksi päätymistä vastaan riitelee se, että Norrhydro rakennuttaa parhaillaan itselleen uusia tuotantotiloja, joista se on tehnyt pitkän vuokrasopimuksen. Teollinen ostaja joutuisi joko pitämään tuotannon Rovaniemellä tai rimpuilemaan irti vuokrasopimuksesta. Kumpikin vaihtoehto vähentää ulkopuolisen ostajan kiinnostusta.
Norrhydron osakeannissa on tarjolla 2,5 miljoonaa osaketta 3,15 euron merkintähinnalla, yhteensä siis kahdeksalla miljoonalla eurolla.
Tuttuun tapaan joukko institutionaalisia sijoittajia on sitoutunut merkitsemään osakkeita. Yksittäisten merkitsijöiden sitoumukset ovat niin pieniä, että ankkureina näitä sijoittajia ei voi pitää. Suurin ennakkolupaaja on Ilmarinen, jonka salkussa 2,5 miljoonan euron sijoitus putoaa desimaalinpyöristyksiin. Listassa on myös sijoittajia, joiden sijoitus on 50 000 euroa. Useissa anneissa instituutiomerkintään ei edes pääse mukaan alle 150 000 euron summalla.
Hattu kourassa on siis kierretty ja kolkuteltu pienemmänkin talon ovelle.
Ennalta sovitut merkinnät kattavat vähintään 4,6 miljoonan euron ja enintään 6,1 miljoonan euron osakkeet.
Rainbow'ta Rainbow-hintaan
Osakeannin myötä Norrhydron osakemäärä nousee 10,8 miljoonaan kappaleeseen ja markkina-arvo osakeannin hinnalla 34 miljoonaan euroon. Viime vuoden 1,9 miljoonan euron nettotuloksella laskettu p/e-luku on kohtuullinen 18.
Kohtuullinen siksi, että alkuvuoden perusteella tästä vuodesta olisi tulossa viimevuotista parempi, yhtiöllä on odotuksia NorrDigistä ja listautumisanti vahvistaa tasetta.
Toisaalta vain muutama vuosi sitten liikevoitto jäi alle miljoonaan euroon. Jos niihin lukuihin palataan, osakkeen arvo painuu.
Norrhydro kertoo tavoittelevansa vuoteen 2026 mennessä 54 miljoonan euron liikevaihtoa ja 16 prosentin EBITDA-kannattavuutta. Jos tavoite toteutuu ja jos sen saavuttamiseksi ei tarvitse laskea liikkeelle järin paljon uusia osakkeita, oikein hyvä. Silloin osakkeen hinta voisi hihasta ravistettuna olla ennemmin viisi kuin kolme euroa.
Norrhydro ei ole luksusta, eikä sillä ole luksuksen hintalappua. Rainbow-rahkaa ja Kotimaista-jogurttia suosivana taidan siksi merkitä muutaman lusikallisen rovaniemeläisyhtiötä. Jospa vaikka joulupukkikin kuulisi ja tulkitsisi tekoni kiltteyden osoitukseksi.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja. Mainituista yhtiöistä hän omistaa Nokiaa.