KARON PÖRSSI Keskon A-osake maksaa 22 euroa ja B-osake 23 euroa. Jos haluaa Keskon omistajaksi, kumpaa niistä kannattaisi ostaa? Vastaus ei ole aivan yksinkertainen ja vaatii pohjustusta.
Kymmenellä Helsingin pörssiin listatulla yhtiöllä on kaksi julkisesti noteerattua osakesarjaa. Nämä yhtiöt ovat Ilkka-Yhtymä, Kesko, Metsä Board, Oriola, Orion, Raisio, SSAB, Stockmann, Stora Enso ja Ålandsbanken.
Eri osakesarjojen kurssikäyrät kulkevat luonnollisesti pitkällä aikavälillä kutakuinkin käsi kädessä, mutta lyhyemmillä ajanjaksoilla osakesarjojen hintaerot voivat vaihdella: tänään A saattaa olla hintavampi kuin B, kuukauden kuluttua taas toisinpäin.
Näiden kymmenen yhtiön lisäksi monella pörssiyhtiöllä on kaksi sarjaa, joista vain toisella käydään kauppaa julkisesti. Laajalti omistetuista suurista yhtiöistä tällaisia ovat esimerkiksi Sampo ja Kone, joilta pörssissä on vain toinen, vähemmän ääniä sisältävä osakesarja.
Osakesarjan ero äänivallassa
Äänimäärä on yleisin ero kahden osakesarjan välillä.
Esimerkiksi Keskon A-osake antaa yhtiökokouksessa kymmenen ääntä, B-osake yhden äänen. Täsmälleen sama äänivaltaero on Stora Enson A- ja R-osakesarjojen välillä, mutta Stora Ensolla A-osake antaa yhden äänen, R-osake vain äänen kymmenesosan. Tosin jokainen Stora Enson yhtiökokouksessa äänestävä saa käyttääkseen vähintään yhden kokonaisen äänen, vaikka omistaisi vain yhden R-osakkeen.
Osakesarjat voivat erota toistaan myös osingonjaon perusteella. Näin on esimerkiksi Koneen kohdalla. Pörssissä noteeratuille Koneen B-sarjan osakkeille on maksettava enemmän osinkoa kuin A-sarjan osakkeille. Eri osakesarjoille maksettavan osingon erotus on vähintään yksi ja enintään 2,5 prosenttia laskettuna osakkeen kirjanpidollisesta vasta-arvosta.
Koneen kirjanpidollinen vasta-arvo on 0,125, ja niinpä Koneen tämänvuotinen yhtiökokous vahvisti osingoksi Koneen hallituksen esityksen mukaisesti 1,6975 A-sarjan osakkeille ja 1,70 euroa B-sarjan osakkeille.
Niillä yhtiöillä, joiden molemmat osakesarjat noteerataan julkisesti, molemmilla osakesarjoilla on yhtäläinen oikeus osinkoon. Jutun lopussa olevasta taulukosta käyvät ilmi osakesarjojen erot.
Raisiossa ja Ilkassa ääni vaatii hallituksen hyväksynnän
Raision ja Ilkka-Yhtymän äänivaltaosakkeet eivät ole kenen tahansa ulottuvilla, vaan niiden rekisteröiminen vaatii yhtiön hallituksen hyväksynnän.
Raision yhtiöjärjestyksen mukaan "kantaosakkeen hankkimiseen luovutustoimin vaaditaan hallituksen suostumus". Raision hallituksen on annettava suostumus, jos saaja eli osakkeen ostaja on "maanviljelystä päätoimisesti harjoittava luonnollinen henkilö". Suostumus vaaditaan siinäkin tapauksessa, että osakkeen ostajalla olisi entuudestaan Raision kantaosakkeita.
"Luovutustoimin"-sana jättää ulkopuolelle esimerkiksi perinnät ja testamentit: Raision kantaosakkeen perijä ei tarvitse hallituksen suostumusta.
Jos Raision hallitus ei anna suostumusta, hallituksen on muunnettava luovutettu kantaosake vaihto-osakkeeksi.
Raision kantaosaketta ja Ilkan äänivaltaista I-osaketta vaihtuu pörssissä varsin maltillisesti. Esimerkiksi viime viikon perjantaina Ilkan äänivaltaosakkeella tehtiin kaksi kauppaa, joista toisessa vaihtui 5 ja toisessa 25 osaketta. Koko päivän osakevaihdon arvo oli 114 euroa. Joka päivä ei päästä lyömään edes yhtä kauppaa.
Äänivalta alennusmyynnissä?
Äkkiseltään voisi ajatella, että jos osakesarjat ovat muuten samanlaiset, äänivaltaisemmat osakkeet ovat hintavampia kuin "tapettipaperit".
Niin ei kuitenkaan ole. Esimerkiksi Keskon A-osake on tätä kirjoittaessani edullisempi kuin B-osake.
Selitys järjettömältä tuntuvaan hinnoitteluun on yksinkertainen. Useat sijoittajat arvostavat sitä, että osakkeella on helppo käydä kauppaa. Äänivaltaosakkeita tapaa olla vähemmän kuin äänivallattomia, ja kaiken lisäksi äänivaltaosakkeet keskittyvät usein yhtiön ankkuriomistajille. Siksi niillä käydään kauppaa jopa selvästi vähemmän kuin perusosakkeilla. Ääritapauksia ovat Raisio ja Ilkka, joiden äänivaltaosakkeiden ostaminen vaatii yhtiön hallituksen leiman.
Nopeasti kauppaa käyvä tai paljon osakkeita haluava sijoittaja käyttää pelivälineenään mieluummin sitä sarjaa, jota hän saa ostettua ja myytyä helpommin. Mitä enemmän osakesarjaa vaihdetaan pörssissä, sitä helpommin osakkeista pääsee aikanaan eroon ja sitä helpompi niillä on käydä kauppaa vaikuttamatta kurssiin.
Koska perusosakkeen likviditeettiriski on pienempi kuin äänivaltaosakkeen, siitä voi olla perusteltua maksaa enemmän. Käytännössä äänivallalla kun on varsin harvoin merkitystä.
Enemmän vaihtuva osakesarja reagoi yleensä nopeammin uuteen informaatioon ja ylipäätään kaikkeen. Nousu ei aina ennätä tarttua laiskasti vaihtuviin äänivaltaosakkeisiin, ja vastaavasti laskuissa ne eivät aina ennätä reagoida. Toisaalta äänivaltaosakkeiden kysynnän ja tarjonnan ohuus vaikuttaa siihen, että kurssiliikkeet ovat helposti suuria, suurempia kuin perusosakkeilla.
Tämän jutun lopussa olevaan taulukkoon on koottu tiedot osakesarjojen osakemääristä. Mitä suurempi ero osakemäärissä on, sitä luultavammin pienemmän osakesarjan vaihto on vähäistä.
Stockmannilla ja Ålandsbankenilla A-osakkeet muodostavat yli 40 prosenttia osakekannasta, joten niiden osakesarjojen voisi olettaa olevan suunnilleen yhtä kalliita. Tällä hetkellä Stockmannissa on päällä yrityssaneerauspoikkeustila, ja A-osake on luultavasti osin sen vuoksi selvästi B-osaketta hintavampi.
Edullisemmalla parempi osinkotuotto
Osta ja pidä -henkisen ikuisuussijoittajan ei tarvitse ajatella osakkeen jonkin hetken noteerausta. Hän voi keskittyä osinkotuottoon, joka on luonnollisesti sitä parempi, mitä edullisemmalla osakkeen hinnalla osinkoon pääsee kiinni.
Ikuisuussijoittajan kannattaisi siten ostaa edullisempaa osakesarjaa, jos sarjojen osinko-oikeuksissa ei ole eroa.
Vaikeuskerrointa lisää se, että jos osakesarjat jossain vaiheessa yhdistetään, äänivallalla saattaakin olla arvoa. Esimerkiksi kun Sanoma yhdisti osakesarjansa keväällä 2006, kymmenen A-osaketta arvostettiin yhdentoista B-osakkeen arvoisiksi. Kun Aktia yhdisti sarjansa vuonna 2018, R-osakkeiden omistajat saivat kolme uutta osaketta 25 osaketta kohden.
Yleisesti suuntaus on ollut kohti yhtä osakesarjaa, ja 2000-luvulla koko joukko Helsingin pörssin yhtiöitä on yhdistänyt osakesarjansa.
Äänivallasta voi päästä eroon
Orionin ja Oriolan A-osakkeiden omistajat voivat halutessaan muuttaa osakkeensa B-osakkeiksi. Samoin Stora Enson A-osakkeita voi vaatia vaihdettavaksi R-osakkeiksi. Toiseen suuntaan vaihtaminen ei ole mahdollista.
Spekuloiva sijoittaja voi esimerkiksi ostaa Orionin A-osakkeita, jos saa niitä halvemmalla, ja vaihdattaa ne B-osakkeiksi. Tällaisen spekulaation mielekkyyttä vähentää se, että prosessiin menee aikaa ja osakekurssit ennättävät liikkua moneen kertaan. Lisäksi osakkeiden ostamisesta ja myymisestä aiheutuu kuluja. Lisäksi Orion perii muuntoa vaatineelta osakkeenomistajalta yhtiölle muunnosta aiheutuneet kulut.
Jos Raision hallitus ei hyväksy uutta osakasta kantaosakkaaksi, hänen osakkeensa vaihdetaan vaihto-osakkeiksi. Ilkka puolestaan kertoo: "Ne I-osakkeet, joiden rekisteröimiseen osakasluetteloon hallitus ei myönnä suostumusta, tuottavat rekisteröintiä hakeneelle siirronsaajalle äänivaltaa lukuun ottamatta kaikki muut osakkeenomistajan oikeudet yhtiössä."
Vuonna 2007 FIM Maltti -sijoitusrahasto esitti Keskon yhtiökokoukselle yhtiöjärjestykseen lisämomentteja, jotka olisivat mahdollistaneet A-osakkeiden muuntamisen B-osakkeiksi. Keskon yhtiökokous hylkäsi esityksen.
Alla olevaan taulukkoon on kerätty tiedot Helsingin pörssin kaksisarjalaisten äänistä ja osakemääristä. Jos äänivaltaosakkeita voi muuntaa perusosakkeiksi, osakemäärät elävät useita kertoja vuodessa ja selvästi useammin kuin muilla pörssiyhtiöillä keskimäärin.
| Yhtiö | Osakesarja | Ääniä | Osakkeita, milj. kpl |
| Ilkka | I | 20 | 4,2 |
| II | 1 | 21,3 | |
| Kesko | A | 10 | 126,9 |
| B | 1 | 273,1 | |
| Metsä Board | A | 20 | 33,1 |
| B | 1 | 322,4 | |
| Oriola | A | 20 | 53,7 |
| B | 1 | 127,7 | |
| Orion | A | 20 | 35,4 |
| B | 1 | 105,7 | |
| Raisio | K | 20 | 31,5 |
| V | 1 | 133,7 | |
| SSAB | A | 1 | 304,2 |
| B | 0,1 | 725,7 | |
| Stockmann | A | 10 | 30,5 |
| B | 1 | 41,5 | |
| Stora Enso | A | 1 | 176,3 |
| R | 0,1 | 612,4 | |
| Ålandsbanken | A | 20 | 6,5 |
| B | 1 | 9,1 |
Lähde: Yhtiöiden sijoittajasivut. Tiedot kerätty 16.10.2020.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut toimittaja. Mainituista yhtiöistä hän omistaa Keskoa (A ja B), Metsä Boardia (B), Raisiota (V), Stora Ensoa (R), Sanomaa ja Aktiaa.
