Sijoitusrahastoja voi nyt vertailla myös niiden sijoitusten vastuullisuuden perusteella. Uuden arvosanan asteikko ulottuu nollasta kymppiin. Rahastojen välillä on isoja eroja, ja jotkut saisivat perinteisillä kouluarvosanoilla ehdot.
Rahaston vastuullisuutta arvioidaan ESG-arvosanalla. Lyhenne tulee sanoista environmental, social ja governance eli se kuvaa ympäristövastuuta, sosiaalista ja yhteiskunnallista vastuuta sekä vastuullista hallintotapaa.
Rahaston saama arvosana kuvaa kokonaisuutena, miten hyvin nämä vastuut hoidetaan rahaston salkussa olevissa sijoituskohteissa. Arvosanan asteikko on 0–10. Kymmenen on paras.
Arvosanan yhteydessä ilmoitetaan myös ESG-kattavuus prosenttilukuna.
Se kertoo, miten suuri osa rahaston sijoituskohteista on sellaisia, joista on ollut saatavissa vastuullisuustietoa. Jos kattavuus on vaikkapa 75 prosenttia, neljäsosasta rahaston sijoituksia sitä ei ole ollut saatavissa.
”Kaikkialla maailmassa vastuullisuus ei vielä ole samalla tavalla mukana yhteiskunnallisessa keskustelussa, joten tietoa voi olla huonosti saatavilla”, sanoo asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä.
Toisaalta yhteisesti hyväksyttyjä vastuullisten sijoitusten kriteerejä ei ole vielä missään – EU:ssakin niitä vasta valmistellaan.
Markkinoilla on paljon kaupallisia toimijoita, jotka tekevät vastuullisuusarvioita. Eri palveluntuottajilta saattaa tulla erilaisia arvioita samoistakin kohteista.
Finanssialan julkaisemat rahastojen vastuullisuusarvosanat ja ESG-kattavuuden arviointi perustuvat MSCI:n eli amerikkalaisen finanssiyrityksen Morgan Stanleyn analyysiin.
”MSCI:n arviointi on globaalisti tunnettu ja arvostettu. Se perustuu sijoituskohteista saatavaan numeeriseen tietoon ja lisäksi MSCI:n omaan selvitystyöhön. Saadut tiedot yhdistetään ja niiden pohjalta mallinnetaan ESG-arvosana”, Mariia Somerla kertoo.
Samantyyppiset rahastot vertailuun
Rahastojen vastuullisuusarviointi lähti sijoittajien tarpeista. ”Yhä suurempi osa sijoittajista haluaa sijoittaa vastuullisiin kohteisiin”, Mariia Somerla sanoo.
Myös rahastot itse haluavat entistä enemmän tietoa siitä, onko niiden sijoituskohteissa kenties vastuullisuuteen liittyviä riskejä.
Millaista vastuullisuusarvosanaa voi sitten pitää hyvänä? Ja voiko arvosanasta päätellä mitään, jos kattavuus jää vaikkapa 50 prosenttiin?
Yleispätevää ohjetta arvioinnin tarkasteluun ei ole antaa. ”Sijoittajan kannattaa vertailla saman ryhmän rahastoja keskenään. Silloin varmasti herättää huomiota, jos jollain rahastolla on esimerkiksi paljon muita heikompi ESG-kattavuus.”
Sama pätee ESG-arvosanoihin. Niissä on eroja rahastojen välillä, mutta myös selviä tasoeroja erityyppisten rahastoryhmien välillä.
Alueellisia eroja näkyy
Pistokoe muutamiin rahastoihin paljastaa, että rahastojen esitteistä ESG-arvosanaa ei välttämättä vielä löydä.
Rahastoja on kuitenkin helppo vertailla esimerkiksi Rahastoraportista, jota Suomen Sijoitustutkimus tekee Finanssiala ry:lle. Se on vapaasti luettavissa osoitteessa sijoitustutkimus.fi.
Elokuun Rahastoraportti kertoo esimerkiksi, että Suomeen sijoittavissa osakerahastoissa ESG-arvosana pyöri aika lähellä seitsemää.
Niissä rahastoissa, joista arvio oli tehty, ESG-kattavuuskin oli hyvä.
Eurooppaan sijoittavat osakerahastot saivat keskimäärin vähän parempia arvioita kuin Suomi-rahastot, kun taas Pohjois-Amerikkaan sijoittavat jäivät hieman niiden taakse.
Kehittyville markkinoille sijoittavat osakerahastot pärjäävät tässä huonommin, ja niiden arvosanoissa näkee kakkosta ja kolmostakin.
Parhaat myös tuottivat parhaiten
Niistä Pohjoismaihin sijoittavista osakerahastoista, joille arvosana oli laskettu, yli puolet sai arvosanaksi vähintään 8.
”Elokuussa parhaat ESG-arvosanat olivatkin Pohjoismaihin sijoittavilla osakerahastoilla. Niillä oli myös parhaat tuotot kahdentoista viime kuukauden ajalta. Vastuullinen sijoittaminen ei siis tarkoita, että sijoittaja joutuisi tinkimään tuotto-odotuksista”, Mariia Somerla iloitsee.
Vastuullisuus ei tietenkään ole takuu hyvästä tuotosta.
Tutkimuksissa on kuitenkin todettu, että kun yritys tai muu toimija parantaa toimintansa vastuullisuutta, se on omiaan pienentämään toiminnan riskejä. Siitä sijoittaja hyötyy.
Ulla Simola
