veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Mätäkuun juttuja pörssissä

Kirsi Hokka

Ensi viikolla, 22. päivä, alkaa mätäkuu, joka kestää 22.8. asti. Vanhan kansanperinteen mukaan mätäkuussa kaikki pilaantuu, haavat eivät parane, taudit tarttuvat ja mitä ihmeellisimpiä asioita tapahtuu. Mm. Loch Nessin hirviö ja Ruokolahden leijona näyttäytyvät.

Mätäkuun säästä on monia versioita – yhden perinnetiedon mukaan sataa ja toisen mukaan paistaa. Valitsen jälkimmäisen, jos toivoa saa. Mätäkuu mainittiin virallisissa kalentereissa vuodesta 1544 vuoteen 1995 saakka, mutta poistettiin sen jälkeen "epätieteellisenä" käsitteenä.

Mätänevätkö myös osakkeet?  Pitkät aikasarjat kertovat, että elokuu on keskimäärin ollut tylsä kuukausi sijoitusmarkkinoilla. Poikkeuksen ovat tehneet vuodet 1982, jolloin esimerkiksi USA:n pörssi nousi lähes 11 prosenttia ja 1998, jolloin sama pörssi laski lähes 15 prosenttia elokuun aikana.

Elokuu 1982 markkeerasi pitkän, inflaationvastaisen taistelun voittoa länsimaissa ja se oli 17-vuotisen pörssinousun lähtölaukaus. Vuonna 1998 elokuun turbulenssin pääsyy löytyi itänaapuristamme, joka jätti velkansa maksamatta.

Tämän viikon lehdessä ruotsalainen sijoitusekspertti varoittaa valtavasta kuplasta osakemarkkinoilla. Samassa lehdessä toinen "guru" hehkuttaa sitä, miten hyvältä kehittyvien markkinoiden osakkeet näyttävät ja kolmas ennustaa länsipörsseihin uusia kurssihuippuja syksylle. Tiedä häntä mikä näistä nyt olisi se mätäkuun juttu.

Tottahan se on, että pörssikurssit ovat nousseet jo hyvin pitkän ajan. Mitenkään ennätysmäinen viime vuosien nousu ei kuitenkaan ole. Arvostustaso on noussut, mutta aiempiin kupliin verrattuna jalat eivät ole irronneet maasta ihan kokonaan. Moni osakeoptimisti vetoaa myös vaihtoehdottomuuteen – koroista ei saa mitään tuottoa ja ns. vaihtoehtoisiin sijoituksiin ei voi kaikkia rahojaan laittaa. Eräässä mielessä markkinoilla vallitsevat unelmaolosuhteet – korot ovat nollassa, kasvu on odotettua paremmassa vauhdissa ja yritysten tulokset paranevat.

Entä jos korot nousevat? Tämä on ilmeinen riski, mutta ei realisoidu Euroopassa nopeasti. Ennemminkin näyttää siltä, että EKP jää lähtökuoppiin, kun pitäisi jo juosta. FED aloitti osto-ohjelman alasajon 3,5 vuotta sitten ja nosti ohjauskorkoaan ensimmäisen kerran 1,5 vuotta sitten – päätyen nyt vallitsevaan 1 prosentin korkotasoon.

EKP ajaa lähes täysillä osto-ohjelmilla ja ohjauskorko on nollassa – talletuskorko itse asiassa 0,4 prosenttia negatiivinen. Jos ennen Italian vaaleja ei voida tehdä mitään ja jos talouskasvu vahvistuu edelleen, voi Super-Mariolle jossain vaiheessa tulla hiukan kiire. Meille iäkkäämmille ekonomisteille on toki edelleen vähän mysteeri, miksi inflaatio ei kiihdy oikein missään. Mutta -0,40 talletuskorkona tuntuu aivan ylimitoitetulta keveydeltä tähän tilanteeseen.

Kasvusta ja koroista ei siis saa lähitulevaisuudessa peikkoa osakemarkkinoille ja tuloskausi on alkanut vahvana. Poliittinen tilannekin on rauhoittunut Euroopassa yllättävän paljon. Jos monttuja tulee, niitä tulee liian nopean nousun kyllästämänä, terrorin, kyberuhkien tai luonnonkatastrofien vuoksi.

Trump saattaisi mennä tuohon "luonnonkatastrofi" -kategoriaan. Mätäkuun aikaan kaupankäynti hiljenee, kun Eurooppa lomailee ja ohuet markkinat ovat molempiin suuntiin herkkiä liikkumaan.

Hyvää mätäkuuta kaikille!

Kirsi Hokka on johtaja eQ Varainhoito Oy:ssä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kirjoittajasta

Kirsi Hokka

Kirsi Hokka on johtaja eQ Varainhoito Oy:ssä. Seuraa @KirsiHokka Twitterissä.

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.