veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Mihin ensi vuonna pitäisi sijoittaa?

Kirsi Hokka

On taas se aika vuodesta, että…

… pitäisi alkaa kirjoittaa sijoitussuunnitelmaa ensi vuodelle. Viime syksynä näihin aikoihin kirjoitin: ”Koroissa pientä positiivista, mutta vaisua, osakkeissa vähän isompaa positiivista, kiinteistötuotot ovat todennäköisesti hyviä, ja listaamattomalle markkinalle menee edelleen paljon sijoituksia”. Tässä kohtaa vuotta 2016 voi todeta, että korot ovat tuottaneet paremmin kuin ennakoin, osakkeet sen sijaan Eurooppaa lukuun ottamatta ihan ennakoidusti, samoin kiinteistöt. Ja listaamattomiin on mennyt paljon uusia sijoituksia. Tilanne voi toki vielä muuttua ennen vuoden loppua.

Korkosijoittajan näkymät käyvät ahtaammaksi

Mihin ensi vuonna pitäisi sijoittaa? 3 kuukauden euribor on tätä kirjoitettaessa -0,3 %, siitä saa ensi vuonna  nollatuottoa – jos sitäkään. Suomen valtion 10 vuoden korko on 0,1 prosenttia ja esimerkiksi Daimlerin 10 vuoden lainan korko on tänään 0,6 %. Näistä saa ”epävarmaa nollatuottoa”

Eurooppalaisista valtionobligaatioista ei pitänyt saada tänä vuonna enää mitään, mutta syyskuun loppuun mennessä ne olivat tuottaneet 6,5 %. Voiko näin käydä myös 2017? Kyllä voi, jos EKP saa valtuudet ostaa lainoja nykyistä kalliimmalla ja enemmän reunamaista. Toivottavasti näin ei tapahdu. Voisi luvata syövänsä hatullisen jotain, jos eurooppalaiset valtionlainat tuottavat indeksitasolla 6 % vuonna 2017.

Rahapolitiikka alkaa kaiken kaikkiaan tulla tiensä päähän. Työkalupakissa on vielä paljon vaihtoehtoja, mutta niiden teho on kyseenalainen ja useimmissa länsimaissa puhutaan nyt raha- ja finanssipolitiikan yhteispelistä kasvun pelastajana. Tämä olisi järkevää, mutta näyttää mahdottomalta, koska toinen lohko – finanssipolitiikka – lupaa, muttei tee. Luemme esimerkiksi Suomessa päivittäin aivan järjettömistä toimintamalleista, jotka saavat vuodesta toiseen pysyä järjettöminä.

Perinteisiin vähäriskisiin korkoihin sijoittavan pitää siis valita, haluaako nollatuottoa lyhyen koron sijoituksista vai epävarmaa nollatuottoa pidemmistä ja vähäistä luottoriskiä sisältävistä sijoituksista. Valitsisin itse näistä mieluummin ”varman nollan”, koska jos kasvu piristyykin vuoden 2017 aikana, valtionlainojen ja hyvin luokitettujen yrityslainojen eli IG:n tuotto voi painua selvästi negatiiviseksi. Tuottomielessä jäljelle jäävät high yield -lainat ja kehittyvien markkinoiden lainat. Jos globaali kasvu pysyy edes jotenkin kasassa, niistä saa vielä kohtuullista tuottoa.

Myös osakemarkkinoilla kuminauha venyy

Osakemarkkinoilla kuminauha venyy, ja toteutuneilla tuloksilla mitattuna useimmat länsimarkkinat näyttävät kalliilta. Etenkin Euroopan arvostustaso on ongelma, sillä tulokset ovat vuodesta toiseen pettäneet. Eurooppa on sijoittajalle myös poliittisesti lähinnä karmaiseva: Brexit toteutuu, pankkiunionipäätökset pitäisi ehkä käytännössä testata vaikkapa erään saksalaisen pankin kanssa, Merkelin johtoasema horjuu, Italiassa pidetään kansanäänestys, Ranska äänestää presidentistä. Tilanne Turkin ja pakolaiskriisin osalta on auki. Näiden lisäksi Venäjä aiheuttaa päänvaivaa, mutta näyttää edellä luetellun jatkeena ”business as usual” -ongelmalta.

Selitys Euroopan – ja osin myös USA:n ongelmiin on kekseliäs, mutta valitettavan huono. Syynä kaikkiin ongelmiin on EU, euro, kansainvälinen kauppa, globalisaatio ja maahanmuutto. Japani on rypenyt heikon kasvun, kasvavan velan ja lisääntyvän työttömyyden kurimuksessa jo vuosikymmeniä eikä voi selittää sitä ainakaan EU:lla, eurolla tai maahanmuutolla. Kansanvälisestä kaupasta ja globalisaatiosta maa lienee hyötynyt ja olisi huonommassa jamassa ilman niitä. Ihan itse on sielläkin soppa keitetty.

Vaikka Eurooppa on poliittisesti hankala, on sen kasvu kuitenkin parempaa kuin mitä uskalsimme odottaa. Tänä vuonna Eurooppa kasvanee USA:n vauhtia, tai jopa kovempaa. Ensi vuonna USA:n pitäisi taas ottaa länsimaiden vetovastuu. Jos Trump valitaan presidentiksi, ennustettavuus heikkenee olennaisesti.

Mielestäni osakkeisiin voi edelleen sijoittaa, koska maailmantalous todennäköisesti kasvaa ja myös inflaatio näyttää hieman kiihtyvän. Osinkoteema tai growth/value  -teema ovat todennäköisesti liian ylimalkaisia, sillä monissa yrityksissä hinnoittelu ei kestä aiempien vuosien tapaisia tulospettymyksiä. Osakevalinta tulee olemaan avainasemassa ja indekseihin takertuminen voi olla epäkiitollista.

Kehittyvillä osakemarkkinoilla ja etenkin Aasiassa arvostusongelma näyttää länsimaita pienemmältä. Kiinan romahduksen tuomionenkelit ovat olleet viime aikoina yllättävän hiljaa – oltuaan väärässä monta vuotta. Suomen Pankki ennustaa Kiinalle ensi vuonna 6 % talouskasvua, ja vuodelle 2018 5 %. Veikkaisin itsekin, että Kiina kasvaa edelleen ja pysyy mielenkiintoisena sijoituskohteena. Suurin riski voi olla se, että jos länsimaiden talouskasvu pettää, Kiina yrittää liian pitkään pitää omaa kasvuaan vahvana, mikä johtaa suuriin ongelmiin muutaman vuoden viipeellä.

Vuokratuotto voi paikata kupongin puutetta

Vaihtoehtoisista sijoituksista kuhistaan paljon ja näemme sijoittajien myös lisäävän niitä salkkuihinsa. Käsite ”vaihtoehtoiset sijoitukset” sisältää hyvin monenlaisia sijoituksia, joista osaa ymmärrän ja osaa en. Hedge-rahastoista voi varmasti löytää helmiä, mutta monet tarjolla olevista rahastoista tuottavat lähellä nollaa pyörivää tuottoa raskaalla kulurakenteella. Raaka-aineet olivat suosiossa jokunen vuosi sitten, mutta nyt enää harvalla on tällaisia rivejä salkussaan. Hyvin valituista kiinteistöistä sen sijaan saa vakaata ja ennustettavaa vuokratuottoa. Private equity ei tänään tehtynä auta tuotto- tai kassavirtavajeeseen, mutta voi järkevästi rakennettuna olla erittäin kiinnostava pitkässä juoksussa.

Vahva kasvu poistaa ongelmia – heikko kasvu lisää niitä

Vuonna 2017 hyvin keskeinen ennustemuuttuja on länsimaiden talouskasvu. Mitä vahvempi kasvu, sitä helpompi on sijoittajan hengittää – riippumatta siitä, tuleeko USA:n korkoihin nousupainetta. Euroopan lyhyet korot eivät vielä nouse mihinkään. Jos kasvu jää jälkeen ennusteista, edessä on sumuinen ja poliittisten kriisien täyttämä miinakenttä. Silloinkin sijoitamme korkoihin, osakkeisiin, kiinteistöihin ja private equityyn, mutta eri allokaatiolla ja kovemmin sydämentykytyksin. 

Kirsi Hokka on johtaja eQ Varainhoito Oy:ssä

Kirjoittajasta

Kirsi Hokka

Kirsi Hokka on johtaja eQ Varainhoito Oy:ssä. Seuraa @KirsiHokka Twitterissä.

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.