veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Läpinäkyvyyttä eläkealan työelämätoimintaan

Pauli Forma

Työeläkealan kilpailu on ajankohtainen keskusteluteema. Eläketuotteen ollessa sama, työeläkeyhtiöt kilpailevat lähinnä asiakaspalvelun laadulla, sijoitustoiminnan tuotoilla ja kustannustehokkuudella. Julkisen sektorin osalta kilpailu on rajatumpaa, koskien tällä hetkellä lähinnä kunnallisia osakeyhtiöitä.

Työelämätoiminta on osa kaikkien eläkevakuuttajien toimintaa. Sen ytimenä on työkyvyttömyysriskin hallinta. Alan kilpailun näkökulmasta työelämätoiminta on yksi kilpailutekijä. Toiminta kytkeytyy suoraan koko yhteiskunnan kannalta tärkeään tavoitteeseen työurien pidentämisestä.

Työeläkelan toimijoilla ei kaikilta osin ole yhdenmukaisia välineitä työelämän kehittämiseen. Työeläkeyhtiöillä on käytössään työkyvyttömyysriskin hallintaosasta rahoitettava työhyvinvointiraha, jolla rahoitetaan asiakkaiden työhyvinvointihankkeita. Julkisella puolella vastaavaa rahaa ei ole.

Kunta-alalla asiakkaita autetaan työelämän kehittämisessä suoralla palvelutoiminnalla ja pienimuotoisella rahoituksella, jonka saamisesta kilpaillaan. Rahoituspäätökset ovat täysin julkisia. 

Työeläkealan työelämän kehittämistoiminta ei kokonaisuudessaan ole kovin läpinäkyvää. Toiminnan vaikuttavuudesta ei ole tietoa kuin ehkä toimijoilla itsellään. Asiantilan ei kuitenkaan tarvitsisi olla näin.

Työeläkelan työelämätoiminnan vaikuttavuuden mittaamiseksi voitaisiin luoda mittaristo, jota kaikki työeläkevakuuttajat olisivat velvoitettuja käyttämään. Ulkopuolinen auditoija, esimerkiksi Työterveyslaitos, voisi luoda mittariston, joka noudattaisi alan valvojan näkemystä.

Mittareiden arvot olisivat julkisia ja niitä olisi mahdollisuus verrata esimerkiksi vuosittain. Asiakkailla olisi siten mahdollisuus verrata eläkevakuuttajien työelämätoiminnan vaikuttavuutta samaan tapaan kuin sijoitustuottoja nyt.

Julkiset tiedot kirittäisivät eläkealaa yhä laadukkaampaan ja vaikuttavampaan työelämätoimintaan. Läpinäkyvyys lisääntyisi ja asiakkailla olisi enemmän tietoa käytössään valintojensa pohjaksi. Lisääntyvä vaikuttavuus koituisi koko yhteiskunnan hyödyksi työurien pidentymisen myötä.

Toki tällaisen mittariston luomiseen liittyy haasteita. Eri työeläketoimijoilla on esimerkiksi erilainen asiakasrakenne. Tätä kautta työkyvyttömyysriskin hallinta on toisilla aloilla haasteellisempaa kuin toisilla. Esimerkiksi kunta-alalla on runsaasti fyysisesti ja psyykkisesti kuormittavia työtehtäviä. Osa mittaamiseen liittyvää haastetta on myös se, että työelämätoiminnan aito vaikuttavuus on usein mitattavissa vasta pidemmän ajan kuluessa.

Läpinäkyvyyden lisääminen työeläkealan työelämätoiminnassa on hyvä tavoite. Työeläkeala käyttää merkittävästi resursseja työelämän kehittämiseen. Tämän toiminnan vaikuttavuuden soisi olevan nykyistä avoimemmin arvioitavissa ja innovaatioiden tulisi olla laajemmin hyödynnettävissä koko yhteiskunnassa.

Lakisääteistä tehtävää toimeenpanevalle eläkealalle läpinäkyvyyden tavoitteleminen sopii erittäin hyvin. Se rakentaa osaltaan työeläkejärjestelmää kohtaan tunnettua luottamusta.

Pauli Forma

Kirjoittaja on työelämäpalvelujen johtaja julkisen alan työeläkevakuuttaja Kevassa.

 

Kirjoittajasta

Pauli Forma

VTT, dosentti Pauli Forma on Kevan työelämäpalvelujen johtaja. Seuraa @paufor Twitterissä.

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.