veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Julkisen sektorin muutokset alkavat näkyä työhyvinvoinnissa

Pauli Forma

Työhyvinvointi julkisella sektorilla on viime vuosina kehittynyt monella tavalla myönteisesti. Toisaalta jo nyt näkyy heikkoja signaaleja siitä, että ajankohtaiset rakenneuudistukset ja toisaalta säästötoimenpiteet saattavat heijastua työhyvinvointiin sekä hankaloittaa työurien pidentämistä.

Julkisen sektorin työolojen ja työntekijöiden työhyvinvoinnin tulisi kiinnostaa veronmaksajia, tehdäänhän työtä pitkälti verovaroin. Hyvä työhyvinvointi vähentää työkyvyttömyyden aiheuttamia kustannuksia ja tukee palvelujen laatua.

Työhyvinvointi julkisella sektorilla takaa osaltaan, että verorahoille saa vastinetta.
Kevan viime vuoden lopulla julkaisemassa Julkisen alan työhyvinvointi
-tutkimuksessa tarkasteltiin kunta-alan ja evankelisluterilaisen kirkon työntekijöiden työhyvinvointia.

Tulosten mukaan neljä viidestä kirkon ja lähes kolme neljästä kunta-alan työntekijästä tuntee työssään innostusta ja työn iloa. Useampi kuin neljä viidestä työntekijästä olisi valmis suosittelemaan työpaikkaansa muille.

Valtaosa henkilöstöstä kokee oman osaamisensa vastaavan hyvin työn vaatimuksia. Kuntatyöntekijät kokevat esimiestyön, ilmapiirin ja tiedonkulun kehittyneen myönteisesti, vaikka parantamisen varaakin edelleen löytyy.

Kunta-alan haasteita ovat erityisesti kokemus henkilöstön määrän riittämättömyydestä sekä siihen liittyvästä kiireestä. Myös kokemukset työn henkisestä kuormittavuudesta ovat yleisiä. Työsuhteiden varmuus on kunta-alalla heikentynyt ja työnantajan suhtautuminen työssä jatkamiseen, sen jälkeen kun työntekijällä olisi oikeus siirtyä vanhuuseläkkeelle, on muuttunut kielteisemmäksi.

Julkisen sektorin erityispiirre on se, että monissa ammateissa työskennellään yhteiskunnan sosiaalisten ongelmien ratkaisemiseksi tai ongelmista kärsivien tukemiseksi. Myös epätasa-arvon lisääntyminen yhteiskunnassa näkyy julkisen sektorin työpaikoilla. Vakava seuraus tästä on se, että väkivalta ja epäasiallinen kohtelu kuormittavat kuntatyötä. Asiakkaiden taholta tullutta väkivaltaa tai sen uhkaa on vuoden aikana kokenut työssään yli neljännes henkilöstöstä.

Kirkon työntekijät kokevat mahdollisuutensa vaikuttaa omaan työhön hyviksi. Työnantajan koetaan suhtautuvan pääsääntöisesti myönteisesti työurien jatkamiseen silloin, kun työntekijällä olisi mahdollista jäädä vanhuuseläkkeelle. Työympäristön koetaan mahdollistavan sujuvan ja turvallisen työn.

Valtiokonttorin loppusyksyllä julkaisema Kaikki hyvin työssä -tutkimus toi uutta tietoa valtion työntekijöiden työhyvinvoinnista. Kuten kunnissa, myös valtiosektorilla kokemukset esimiestyöstä ja yhteistyöstä työtovereiden kesken ovat parantuneet. Samoin ilmapiiriä, tasa-arvoa ja luottamusta arvioidaan myönteisemmässä valossa kuin aikaisemmin.

Työtehtävistä keskustellaan valtiosektorilla aikaisempaa enemmän yhdessä ja myös tiedonkulun koetaan parantuneen. Toiminnan jatkuva parantaminen on tullut yleisemmäksi. Työtehtävät, ilmapiiri ja palkkaus koetaan enenevässä määrin motivoiviksi. Yhä useampi valtion työntekijä uskoo jatkavansa eläkeikäänsä. Valtion työntekijät arvioivat myös työterveyshuollon toiminnan parantuneen.

Työolot eivät kuitenkaan ole kehittyneet pelkästään myönteisesti. Valtion työpaikoilla on tapahtunut kielteisiksi koettuja muutoksia, jotka liittyvät esimerkiksi organisaatiorakenteeseen, työtehtävien määrään ja sisältöön, työvälineisiin ja työtiloihin sekä työnteon mielekkyyteen.

Myös varmuus työpaikan pysyvyydestä ja kokemukset vaikutusmahdollisuuksista liittyen toimintaperiaatteisiin ja menettelytapoihin valtion työpaikoilla ovat heikentyneet. Työhön liittyvien keskeytysten ja häiriöiden koetaan lisääntyneen.

Mitä johtopäätöksiä tuloksista voidaan vetää koskien julkisen sektorin kokonaisuutta?

Kiinnostavaa on se, että useissa julkisen sektorin työyhteisötason piirteissä näyttää tapahtuneen viime vuosina myönteistä kehitystä. Juuri työyhteisöt ovat merkitykselliseksi koetun työn ohella julkisen alan työhyvinvointia tukeva voimavara. Vaikka syy-seuraussuhteista ei esimerkiksi edellä mainitussa tutkimuksissa ole tehty analyysejä, on todennäköistä, että viime vuosina julkisenkin sektorin työpaikoilla tehty laajamittainen työhyvinvoinnin edistämistyö näkyy nyt työntekijöiden kokemuksissa.

Samaan aikaan kuitenkin tekijöissä, jotka heijastelevat makrotason muutoksia, on tapahtunut kielteistä kehitystä. Epävarmuus työsuhteiden jatkumisesta on lisääntynyt ja muutosten johtamisessa koetaan olevan parantamisen varaa.

Kunta-ala, valtiosektori sekä myös kirkko ovat kaikki tällä hetkellä rakennemuutosten kohteena. Siksi tutkimusten esiin nostamat huomiot muutosten vaikutuksista henkilöstön hyvinvointiin tulee ottaa vakavasti. Minkälaisia henkilöstövaikutuksia esimerkiksi edessä olevalla Sote-uudistuksella on?

Julkisen sektorin sopeuttaminen on ajankohtaisissa keskusteluissa paljon esillä. Tästä näkökulmasta on huomionarvoista, että erityisesti kunnissa kokemus siitä, että henkilöstöä on tehtäviin nähden liian vähän, on yleinen. Resurssien supistaminen tehtävien pysyessä ennallaan tuntuu kunta-alan työelämän laadunkin kannalta vaikealta yhtälöltä.

Työurien pidentämisen näkökulmasta on paradoksaalista, että samalla kun työntekijöiden motivaatio ja voimavarat pidentää työuriaan ovat parantuneet, julkisen sektorin työnantajien halukkuus työurien pidentämiseen on muuttunut nihkeämmäksi. Työnantajien suhtautumisen taustalla on se, että erittäin monissa organisaatioissa on asetettu tavoitteeksi vähentää henkilötyövuosia. Siksi työurien pidentäminen julkisella sektorilla on käytännössä yhä vaikeampaa.

Julkisen sektorin toimijoita on jo pitkään mietityttänyt julkisen sektorin työnantajakuva. On oltu huolissaan siitä, ovatko nuoret tulevaisuudessa kiinnostuneita julkisen sektorin töistä. Tästä näkökulmasta on ilahduttavaa, että nuoret työntekijät erottuvat työhyvinvoinnin suhteen sekä kunnan että kirkon aineistossa myönteisesti.
Samalla kun olemme tyytyväisiä myönteisiin tuloksiin nuorten kohdalla, joudumme kysymään, miksi tulokset ovat huonommat vanhemmissa ikäryhmissä?

Työhyvinvoinnin ongelmat vanhemmissa ikäryhmissä eivät edesauta työurien pidentämistä ja toisaalta epätasa-arvo ikäryhmien kesken osoittaa, että ikäjohtamisessa on edelleen parantamisen varaa.

Pauli Forma on Kevan työelämäpalvelujen johtaja

Kirjoittajasta

Pauli Forma

VTT, dosentti Pauli Forma on Kevan työelämäpalvelujen johtaja. Seuraa @paufor Twitterissä.

Blogeissa

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.