veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Miten veronmaksajien rahoilla johdetaan?

Pauli Forma

Julkisella sektorilla moni asia on paremmin kuin mitä voisi päätellä julkisen keskustelun ja vuosikymmenten saatossa pinttyneiden stereotypioiden perusteella. Yksi näistä teemoista on johtaminen. 

Julkisen sektorin johtamisen huonouteen törmää usein esimerkiksi sosiaalisen median kommenteissa tai arkikeskusteluissa. Hiljattain luin erään kokeneen johtamiskonsultin kirjan, joka totesi julkisella sektorilla olevan paljon johtamiseen liittyviä ongelmia. Varmaan hänen eteensä niitä on tullutkin, koska hänenlaisensa johtamisen kehittämisen asiantuntija hankitaan usein juuri niihin organisaatioihin, joissa on havaittu ongelmia ja halutaan parantaa tilannetta.

Mutta mitä asiasta sanovat tutkimukset? Onko ruoho aidan toisella puolella vihreämpää eli onko yksityisellä sektorilla parempaa johtamista kuin julkisella sektorilla?

Työterveyslaitoksen Työ ja Terveys-tutkimus on yksi harvoista aineistoista, joiden perusteella on mahdollisuus tehdä vertailuja työelämän kysymyksistä eri työmarkkinasektoreiden välillä. Viimeisin aineisto on vuodelta 2012. Toivottavasti tämäntyyppisiä laajoja koko suomalaista työelämää koskevia aineistoja on tarjolla jatkossakin kiristyvistä budjeteista huolimatta.

Tarkastellaan ensin tuloksia ylimmän johdon toiminnasta eri sektoreilla. Esitän tulokset tiiviisti kysymyksittäin alla. Luvut kuvaavat väittämän kanssa samaa mieltä olevien prosenttiosuuksia.

  • Ylimmän johdon päätösten johdonmukaisuus: Valtio 78 %, kuntasektori 77 %, yksityinen sektori 78 %.
  • Onko kaikilla mahdollisuus olla mukana päätöksenteossa? Valtio 68 %, kuntasektori 69 %, yksityinen sektori 71 %.
  • Epäonnistuneet päätökset on mahdollista purkaa. Valtio 66 %, kuntasektori 71 %, yksityinen sektori 76 %. 

Ylimmän johdon toimintaa näytetään arvioitavan melko yhdenmukaisesti eri työmarkkinasektoreilla. Tässä tarkasteltujen kysymysten valossa yksityinen sektori on kuitenkin hivenen julkista sektoria ketterämpi korjaamaan epäonnistuneita päätöksiä. Muuten eroja ei käytännössä ole.

Seuraavaksi tarkastellaan näkemyksiä lähiesimiesten toiminnasta saman Työterveyslaitoksen tutkimuksen perusteella.

  • Saatko tarvittaessa tukea ja apua lähiesimieheltä? Valtio 71 %, kuntasektori 62 %, yksityinen sektori 66 %.
  • Asetatko yhdessä esimiesten kanssa työtäsi koskevat tavoitteet? Valtio 42 %, kuntasektori 30 %, yksityinen sektori 36 %.
  • Auttaako esimiehesi kehittymään työssäsi? Valtio 40 %, kuntasektori 33 %, yksityinen sektori 36 %.

Lähiesimiesten toiminnan suhteen valtiosektori pärjää parhaiten. Yksityinen sektori on hivenen kuntasektoria edellä, erityisesti tavoitteiden asettamisen kohdalla. Haitari vastauksissa ei kuitenkaan ole valtavan suuri.

Luodaan vielä lopuksi katse strategiseen johtamiseen ja sen osa-alueena hyvinvoinnin johtamiseen. Asiaa on mahdollista tarkastella Ossi Auran, Guy Ahosen ja Tomi Hussin toteuttaman laajan Strategisen hyvinvoinnin johtaminen Suomessa 
-tutkimuksen valossa.

Strategisen hyvinvoinnin johtamiseen kuuluvat tavoitteet, mittarit ja suunnitelmat hyvinvoinnin parantamiseksi. Lisäksi on tärkeää, että hyvinvointi näkyy johdon strategiatyössä ja esimiesten rooli on määritelty.

Mainitussa tutkimuksessa ei esitetä yhtä lukua yksityiselle sektorille vaan toimialakohtaisia tietoja. Siksi seuraavaan on poimittu julkisen sektorin kanssa ”kilpailemaan” paras ja huonoin yksityisen sektorin toimiala.

  • Esimiesten rooli on määritelty: Valtio 69 %, kuntasektori 59 %, paras yksityisen sektorin toimiala teollisuus 58 % ja huonoin rakentaminen 27 %.
  • Hyvinvointi näkyy johdon strategiatyössä: Valtio 80 %, kuntasektori 71 %, paras yksityisen sektorin toimiala liike-elämän palvelut 53 % ja huonoin kauppa 56 %.
  • Hyvinvoinnin suunnitelma: Valtio 60 %, kuntasektori 37 %, paras yksityisen sektorin toimiala liike-elämän palvelut 34 % ja huonoin rakentaminen 20 %.
  • Hyvinvoinnin tavoitteita: Valtio 71 %, kunnat 47 %, paras yksityisen sektorin toimiala kuljetus 42 % ja huonoin rakennusala 27 %.
  • Hyvinvoinnin mittareita: Valtio 78 %, kunnat 59 %, paras yksityisen sektorin toimiala kuljetus 63 %, huonoin rakentaminen 37 %. 

Myös strategisen hyvinvoinnin johtamisen osalta voidaan vetää johtopäätös, että johtaminen julkisella sektorilla ei ole huonoa, oikeastaan päinvastoin. Valtiosektori on vertailun paras kaikilla osa-alueilla ja julkinen sektori ottaa kaksoisvoiton neljässä vertailussa, joskin yksi kuntasektorin hopeasija on jaettu.

Johtamista koskevat vertailut ovat vaikeita, koska työ ja tarvittava johtaminen eri sektoreilla ovat erilaisia. Usealla mittarilla tehty vertailu johtamiseen yleisesti liitetyillä teema-alueilla kuitenkin antaa yleiskuvan tilanteesta.

Lyhytkin katsaus osoittaa, että julkinen sektori ei tutkimusten valossa suinkaan ole lapsipuolen asemassa johtamisen suhteen. Hyvä näin, sillä julkisen sektorin resurssit näyttävät lähivuosina niukoilta samaan aikaan kun rakenteet ryskyvät historiallisella tavalla. Niukkuuden ja muutosten keskellä tarvitaan hyvää johtamista, jotta julkinen sektori suoriutuu sille veronmaksajina uskomistamme tehtävistä.

Suomalainen työelämä on merkittävässä muutoksessa. Johtamiselta odotetaan paljon ja johtamisen tulee uudistua. Nykyaikaisen johtamisen avainsanoja ovat muun muassa jaettu johtajuus, palveleva johtaminen, läpinäkyvyys, vuorovaikutus sekä työhyvinvointi- ja työkykyasioiden ottaminen aidosti mukaan organisaation johtamisjärjestelmään. Näissä teemoissa on parantamisen varaa kaikilla työmarkkinasektoreilla. 

Pauli Forma on Kevan työelämäpalvelujen johtaja

Kirjoittajasta

Pauli Forma

VTT, dosentti Pauli Forma on Kevan työelämäpalvelujen johtaja. Seuraa @paufor Twitterissä.

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.