veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Voiko ravintolajuomien veroa oikeasti keventää?

Antti Marttinen

VEROT JA VAALIT 4 ”Ovatko puolueiden puheenjohtajat valmiit siirtämään verotuksella alkoholinkäytön painopistettä ravintoloiden suuntaan”, kysyttiin IL-TV:n vaalipaneelissa hiljattain. Lopputulos varmasti yllätti monet. Seitsemän puoluejohtajaa (Stubb, Sipilä, Rinne, Soini, Niinistö, Arhinmäki ja Haglund) nosti vihreän lapun ja vain yksi, Päivi Räsänen, punaisen.

Puolueiden vaaliohjelmissa aihe kyllä on esillä. Perussuomalaiset haluaisivat alkoholiveron tarkasteluun: ”Sekä alkoholin myynnin että palvelualan verotuloja valuu Suomesta naapurimaahan… Alkoholipolitiikka vaikeuttaa matkailu- ja ravintola-alan toimintaedellytyksiä.”

Myös keskusta haluaa ”arvioida erilaisia keinoja, joilla alkoholin kulutusta voidaan siirtää ravintoloihin. Verotus on yksi mahdollinen keino.”

Taustalla lienee se, että yhä useammin viinalastit ja juhlajuomat haetaan Virosta, alkoholi nautitaan kotona ja kapakkaan mennään vasta tukevien pohjien jälkeen.

Ymmärrettävästi ravintola-ala kituu tällaisessa tilanteessa. Alkoholin haitoista huolestuneetkin haluaisivat mieluummin suunnata kulutusta valvottuihin ravintolaoloihin.

***

Liversin 7-1 äänestystuloksen eteenpäin ja vastaanotto twitterkansan keskuudessa oli tietenkin riemastunut. Saman tien nousi keskustelu siitä, onko tämä ylipäätään mahdollista vai vain helppo lupaus, jonka voi antaa ja unohtaa.Estääkö esimerkiksi EU:n sääntely tällaiset toimet?

Periaatteessa ratkaisua voi hakea kahdesta suunnasta, alkoholin valmisteverosta ja ravintolatarjoilun arvonlisäverosta. Taloustieteen tutkija Olli Kärkkäinen esitti aiheesta arvokkaita kommentteja ja vinkkasi kirjallisesta kysymyksestä, jonka kansanedustaja Mikko Alatalo oli tehnyt viime vuonna eduskunnassa juuri tästä aiheesta.

Valtiovarainministeriön vastauksessa todetaan ravintola-alkoholin valmisteveron alentaminen yksiselitteisesti direktiivien vastaiseksi. Toisaalta ravintoloiden alkoholitarjoilun alv:n alentaminen muun tarjoilun tasalle 24:stä 14 prosenttiin arvioitiin vastauksessa ainoastaan ”tulkinnanvaraiseksi”. Kun tietää VM:n vastausten tylyn tyylin, tämä on varsin mieto ”ei”.

***

Eli teknisesti alv-alennus saattaisi olla mahdollinen. Eikä se itse asiassa monimutkaistaisi verotusta vaan pikemminkin yksinkertaistaisi. Nythän ravintolapalveluissa on kaksi alv-prosenttia, tällaisen muutoksen jälkeen vain yksi.

Viileän matemaattisesti 10 prosentin alv-alennus pudottaa hintoja noin 8 prosentilla, jos se menee täysillä läpi. Käytännössä alen määrä riippuisi kunkin ravintolan tilanteesta ja linjauksista.

Entä kustannus? Kysyin asiaa Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n toimitusjohtaja Timo Lapilta. Se ei ole yksiselitteinen asia, koska veromuutoksella on aina käyttäytymisvaikutuksia. Ja tässä tapauksessa juuri nämä käyttäytymisvaikutukset olisivat se tärkein tavoite.

Alennuksen hintaa pitäisi lähteä laskemaan noin 120 miljoonan teoreettisesta ”muutoksella ei mitään vaikutuksia” bruttosummasta. Siitä sitten kelataan miljoonia alaspäin, kun kysyntää siirtyy Virosta kulmakapakkaan, työllisyys paranee, ravintoloiden kannattavuus paranee (= pysyvät hengissä), ruokamyynti lisääntyy, alan alamäki oikenee…

Laskuoletuksista riippuu, kuinka pitkälle päästään. Aika pitkälle joka tapauksessa, vaikka varoisikin maailman helppoheikkimäisintä myyntipuhetta ”uudistus kustantaa itse itsensä”.

Jos haluttaisiin varmasti kustannusneutraali muutos, se toteutuisi nostamalla samalla alkoholin valmisteveroa karvan verran. Se vähän pienentäisi myös ravintola-alkon alea, mutta suhteellinen vaikutus säilyisi täysimääräisenä.

Antti Marttinen

Kirjoittaja on Taloustaidon päätoimittaja

Kirjoittajasta

Antti Marttinen

Antti Marttinen on Taloustaidon päätoimittaja. Seuraa @AnttiMarttinen Twitterissä.

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.