Todennäköisesti nousevat.
Kreikka saattaa kuitenkin heiluttaa kursseja vielä paljonkin kesän aikana. Mitä case-Kreikalle pitäisi tehdä? En varmastikaan ymmärrä kaikkia asiaan liittyviä aspekteja, etenkään suurvaltapoliittisia. Mutta talousnäkökulmasta tuntuisi järkevimmältä, että maa irrotetaan eurojärjestelmästä devalvoitumaan kunnolla, ja sen jälkeen ohjat ovat omissa käsissä. Tappioita tulee, joo ja markkinat saattavat hermoilla pahastikin – mutta onkohan joku laskenut tämän jatkuvan säätämisen hintalappua?
Samalla kylvetään toki epäilys muiden euromaiden mukana pysymisestä. Tästä taas voi tulla ”Lehman Brothers II” -ilmiö, jossa aika-ajoin muita velkaisia maita vastaan hyökätään. Jos Suomen kurssi ei käänny, saatamme itse olla tässä ryhmässä. EKP estää isommat hyökkäykset, mutta maailma, jossa keskuspankki pitää systeemiä kasassa ei ole pitkällä juoksulla hyvä. Suo siellä, vetelä täällä.
Jos mietimme maailmaa ilman Kreikka-ongelmaa, ei perustilanteessa ole montakaan muutosta. Korot ovat äärimmäisen matalat ja perinteisissä ”riskittömissä” korkosijoituksissa tuotot on saatu ja ainoastaan riskit ovat jäljellä. Tähän ei ole näköpiirissä nopeaa muutosta.
Valtionobligaatioiden korot nousivat rajusti alkukesästä. Tämä oli täysin odotettua, samoin isot tappioluvut, joita markkina-arvoihin samalla tuli. Tylsää – joskin myös odotettua – oli se, että markkinoilla oltiin myös sitä mieltä, että EKP:n olisi pitänyt rynnätä apuun ostamaan lainoja heti saman tien. Kyllä se obligaatiopossa oli ihan itse ostettu tietäen, että korkotaso on poikkeuksellisen matala ja sijoitukseen liittyy riskiä. Ihan turha huutaa keskuspankkia pelastamaan.
Osakkeiden arvostustaso on toki noussut eli se on muuttunut. Emme kuitenkaan ole vielä tasoilla, jotka historiallisesti olisivat erityisen hälyttäviä. Globaali talouskasvu on valuuttaliikkeiden seurauksena allokoitunut uudelleen. USA:n kasvuennustetta on laskettu ja Euroopan kasvuennustetta nostettu. Kiina jatkaa 7 %:n kasvu-uralla. Onneksi emme täältä länsimaista voi vielä isommin sijoittaa Kiinan A-osakkeisiin, sillä joidenkin kaupunkien osalta sinne pumpataan nyt kaikkien osakekuplien äitiä. Ja samaan aikaan ne osakkeet, joihin me läntiset sijoittajat voimme vielä sijoittaa ovat suhteellisen halpoja.
Jos ei sijoita osakkeisiin, niin mihin sijoittaa? Pääosa korkomarkkinasta ei tuota mitään tai tuottaa tappiota. Riskillisempi korkomarkkina heiluu osakeriskin tavoin, jos ongelmia tulee. Osinko-osakkeet tuntuvat tätä taustaa vasten ihan OK sijoituksilta. Myös kiinteistöpuoli osoittaa viriämisen merkkejä ja oikein hoidettuna korvaa monella sijoittajalla korkosijoituksia.
Kirsi Hokka on johtaja eQ Varainhoito Oy:ssä
