veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Mikä nousee, verot, verenpaine vai talous?

Antti Marttinen

Juha Sipilän keväällä aloittanut hallitus on jo monella suunnalla kohottanut verenpainetta, mutta miten käy verojen?

Juonnan keskustelun tästä aiheesta Porin Suomi Areenassa torstaina 16.7 klo 12.15 Eetunaukion lavalla. Veroista ja taloudesta puhuvat Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola, Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Arto Satonen sekä Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen. Paneeli on Veronmaksajain Keskusliiton järjestämä.

***

Vankan perustan ja raamit Sipilän hallituksen veropolitiikalle loivat itse asiassa sen edeltäjät, Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin hallitukset. Niiden tavoitteena oli tasapainottaa julkista taloutta 50/50 –periaatteella kiristämällä veroja ja säästämällä menoissa.

Veronkiristykset toteutettiinkin – vaikka välillä iloisesti sekoillen – jokseenkin täysimääräisesti ja hyvätuloisiin painottuen. Päälle tulivat sitten vielä kuntien korotukset. Sen sijaan säästöjä ja rakenneuudistuksia lykättiin ja lykättiin, kunnes ne lopulta jätettiin suurelta osin raukeamaan.

Niinpä verot alkoivat olla edeltäjien jäljiltä sillä tasolla, että ylärajat tulivat joka suunnalla vastaan. Tähän pohjautuvatkin Sipilän hallituksen kaksi keskeistä verolupausta:

1) Veroaste ei nouse. 2) Kenenkään ansiotuloveroja ei kiristetä. Talouden vauhdittamiseen liittyy sitten kolmas linjaus, joka heijastuu myös veroihin: yrityksille ei säädetä lisää rasitteita.

***

Sipilän hallitusohjelmassa on verotuksesta itse asiassa joukko hyvinkin yksityiskohtaisia linjauksia. Yksi näistä, autoveron alennus, on jo saanut konkreettisen muotonsa. (Pienipäästöisten) uusien autojen veroja nipistetään vuosittain aina 50 miljoonaa alemmaksi ja vastaavasti muut liikenteen verot nousevat.

Ratkaisulla ei heiluteta valtiontaloutta. Se vain hiukan lisää liikenneverojen ympäristöpainoa. Ripeällä linjauksella rauhoitettiin autokauppa verotuksen osalta neljäksi vuodeksi. Hyvä niin.

Mutta kyllä verojen vatulointikorissakin on vielä paljon tavaraa. Eniten veroeuroja on pelissä ns. yhteiskuntasopimukseen liittyen. Jos kolmikannassa syntyy yhteisymmärrys kilpailukyvyn parantamisesta  – tavalla tai toisella – viidellä prosentilla, hallitus lupaa keventää ansiotuloveroja miljardilla.

Jos taas sopua ei synny, kevennysten sijasta on luvassa puolen miljardin veronkiristykset  ja miljardin leikkaukset julkisiin menoihin. Eli vaakakupissa on yhteensä 2,5 miljardia, josta suurin osa veroa suuntaan tai toiseen.

***

Syvällä vatulointikorin pohjalla on joukko ”selvitettäväksi asetettavia veromuutoksia.” Nämä lienevät asioita, joista ei oikein löytynyt yksimielisyyttä tai kunnollista ratkaisua ohjelmaneuvotteluissa. Suureellisimpana siellä on ”selvitys pääomatuloverotuksesta, omaisuuden verotuksesta sekä eri veromuotojen kohtelusta”, jonka – siis pelkän selvityksen – pitäisi valmistua tällä vaalikaudella.

Sieltä löytyy myös verotusmenettelyn muutoksia, pienten osinkotulojen verotusta, digitaalisten sisältöjen alvia, kertamaksuisen lisäeläkkeen verotusta, yritysten investointivarausta, säätiöiden verokohtelua ja ties mitä. Osa lienee odottamassa hautaamista, mutta osa ehkä myös yksimielisyyden löytymistä. Onhan hallitus luvannut tarkastella toimintaansa säännöllisin välein eikä vain jumittua alkuperäisiin ohjelmakirjauksiin.

***

Missä siis ollaan neljän vuoden kuluttua? Kumpi nousee tällä vaalikaudella, verot vai talous? Tavataan Porissa ja kuullaan, mitä mieltä asiantuntijat ovat!

Antti Marttinen on Taloustaidon päätoimittaja

 

 

Kirjoittajasta

Antti Marttinen

Antti Marttinen on Taloustaidon päätoimittaja. Seuraa @AnttiMarttinen Twitterissä.

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.