veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Kannattaako kannustaa?

Mikael Kirkko-Jaakkola

Eduskuntavaaleissa vankan alustan saanut perusporvarihallitus poikkeaa edellisen vaalikauden verolinjasta lupaamalla pysäyttää kokonaisveroasteen nousun. Se ei toki tarkoita, ettei veromuutoksia olisi luvassa – palkkaverotusta pyritään keventämään, kulutusveroja hieman korotetaan.

Muutoksista voivat hyötyä lähinnä pieni- ja keskipalkkaiset, joille tuloveronkevennykset painotetaan. Koko kansan tasolla kuitenkin vain pieni osa kevennyksestä kohdistuu tulojakauman matalimpaan päähän. Tämä johtuu siitä, että palkansaajilla on koko kansaan suhteutettuna korkeammat tulot.

Tuloveroprogression loivenemista ei silti ole tiedossa, vaan hallitus jyrkentää sitä yhä kohdistamalla kevennykset juuri pienempiin palkkatasoihin. Korkeilla tulotasoilla verotus jopa hieman kiristyy ensi vuonna. Hallitus on myös linjannut tekevänsä väliaikaisen ”solidaarisuusveron” pysyväksi vaalikauden ajaksi.

Tuloverotuksen kiristyksillä ja progression nousulla on haittapuolensa. Ne vaikuttavat työnteon kannustimiin, koulutuksesta saatavaan tuottoon ja työn kustannuksiin.

Matalilla tulotasoilla työnteon kannustimiin vaikuttavat verotuksen ohella sosiaalietuudet, monesti jopa verotusta enemmän.

Esimerkiksi toimeentulotuen, työttömyyspäivärahojen ja asumistuen pieneneminen palkkatulojen kasvaessa voi viedä koko palkan tuoman tulonlisäyksen. Tällöin työn vastaanottaminen tai osa-aikaisesta kokoaikatyöhön siirtyminen ei ole rahallisesti kannattavaa.

Lapsiperheissä vaikutus voi ulottua keskituloisiin palkansaajiin saakka asumistuen ja päivähoitomaksujen sekä lähes 50 prosenttiin nousevan tuloverotuksen marginaaliveron vuoksi.

Verotutkimusten yleisen käsityksen mukaan tuloverotuksella on suurimmat käyttäytymisvaikutukset tulojakauman ääripäissä eli edellä kuvatuissa pienituloisten tilanteissa sekä toisaalta myös kaikkein suurituloisimmilla.

Suurituloisimmilla voi olla mahdollisuuksia välttää korkeimpia veroasteita vähentämällä työpanostaan, harjoittamalla verosuunnittelua tai muuntamalla ansiotulojaan pääomatuloiksi. Korkeimmat veroprosentit heikentävät myös hyvätuloisten asiantuntijoiden kannustimia pysyä Suomessa tai pinnistellä bonusten perässä.

Keskivertopalkansaajan käyttäytymiseen tuloveromuutoksilla ei ole havaittu olevan yhtä suuria vaikutuksia.

Tämä ei yllätä, sillä peruspalkansaajan omissa käsissä ei ole paljon vaihtoehtoja. Työtuntien määrä on harvoin kovin vapaasti säädeltävissä: ylitöitä tehdään, kun työnantaja pyytää - vapaa-aikaa tulee lisää, kun työnantaja lomauttaa. Työn ja tulojen pienentämiseen ei ole halukkuutta, kun ei ole varallisuuspuskuria, johon turvautua. Jos tuloverotus kiristyy, työtä paiskitaan entiseen malliin ja nipistetään kulutuksesta. Jossain vaiheessa voidaan jo pudota kannustinloukkuihin, mutta vielä keskipalkkaisen verotuksessa kyse on useammin elintasosta kuin kannustimista.

Suuremmille tulotasoille siirryttäessä käyttäytymiseen iskevät korkeammat marginaaliverot. Suomessa verotus vie palkansaajan 78 000 euroa ylittävistä vuosituloista lähes 60 prosenttia.

Viisi vuotta sitten verotukseen kokonaisuudistusta pohtinut valtiovarainministeriön verotyöryhmä sekä vaihtoehtoista verouudistusta esittänyt Kalevi Sorsa -säätiön raportti suosittelivat kumpikin tämän korkeimman marginaaliveron laskemista 50 prosenttiin alennuksesta saatavien positiivisten vaikutusten takia.

Noista ajoista korkein marginaalivero on kuitenkin ollut nousussa ja vähentänyt kannustimia korkeamman palkkatason tavoitteluun. Mutta eikö juuri nyt Suomessa pitäisi siihen kannustaa, jotta tuottavuus, osaaminen, innovaatiot ja kilpailukyky kehittyisivät koko kansan hyväksi?

Mikael Kirkko-Jaakkola on Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti

Kirjoitus ilmestyi Taloustaidossa 9.9.2015

Kirjoittajasta

Mikael Kirkko-Jaakkola on Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti. Seuraa Twitterissä 
@veroekonomisti.

Blogeissa

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.