veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Venäjän ruplan kurssi lahonnut, Helsingin pörssin Venäjä-yhtiöt vaikeuksissa

Jukka Oksaharju

Kehittyvien markkinoiden valuuttakurssit ovat heikentyneet kautta linjan viime aikoina. Suomi-sijoittajan näkökulmasta katsoen merkittävin devalvaatio on tapahtunut Venäjän ruplalle, joka on tärkeä valuutta usealle kotimaiselle pörssiyhtiölle kasvavien Venäjä-tulojen takia. Lyhyellä aikavälillä on odotettavissa, että useat kotimaiset pörssiyhtiöt raportoivat vaisuja tuloksia ja kasvunäkymiä valuuttamurheista johtuen. Mitkä pörssiyhtiöt ovat erityisen haavoittuvaisia ruplan liikehdinnälle?

Venäjän ruplan tuntuva heikkeneminen suhteessa euroon merkitsee kotimaisille pörssiyhtiöille sitä, että yhtiöiden kansainvälisten liiketoimintojen Venäjällä saavuttama ruplamääräinen myynti tuloutuu aiempaa pienemmäksi määräksi euroja valuuttakurssiliikehdinnän johdosta. Pörssiyhtiön myynti voi siis olla edelleen hyvä Venäjällä ruplissa, mutta tulosraportille käännettävinä euroina voitot laskevat merkittävästi euron ja ruplan keskinäisen vaihtosuhteen muutoksen vuoksi.

Toisaalta ruplan heikkenemisellä on myös positiivinen puolensa niille yhtiöille, jotka valmistavat runsaasti Venäjällä mutta vievät tuotteitaan myyntiin maan rajojen ulkopuolelle. Esimerkiksi kotimaisista pörssiyhtiöistä toistaiseksi menestyneimmän Venäjä-yhtiön, Nokian Renkaiden, Pietarin-tehtaan tuotannosta karkeasti puolet päätyy vientiin, joten tehdaskohtainen kilpailukyky kohentuu viennin osalta ruplan heikentyessä. Mainittakoon tässä yhteydessä, että Nokian Renkaat on Venäjän suurin länsimaisten kulutustuotteiden viejä.

Suomi-sijoittajalle vientinäkökulma on kuitenkin vain helpottava, ei suinkaan lyhyen aikavälin valuuttaongelmaa kokonaan poistava tekijä. Esimerkkitapauksena sovellettu Nokian Renkaat arvioi, että Venäjän ruplan heikkeneminen näkyy tilikauden 2013 liikevoittoa alentavana tekijänä nettomääräisesti jopa 14 mEUR. Arvion antamisen aikaan rupla oli heikentynyt alkuvuoden 2013 noin 39,50 tasolta syyskuun 2013 loppupuoliskon 44,00 tasolle.

Mainitun lausunnon antamisen jälkeen ruplan alamäki on suorastaan kiihtynyt, ja valuutta noteerataan tällä hetkellä euroon nähden tasolla 47,10. Lyhyen aikavälin valuuttaongelma ei siis ole ainakaan helpottunut, kun rupla on heikentynyt kahden vuoden takaiseen vertailukohtaan nähden noin 20 % suhteessa euroon. Tällä hetkellä ruplan arvo suhteessa euroon on historiallisen heikko.

Nokian Renkaiden ohella Helsingin pörssin Venäjä-orientoituneista yhtiöistä voidaan mainita Stockmann. Ilman valuuttakurssimurheitakin itäinen naapurimaa on ollut tavaratalokonsernille muutoinkin selvästi ennakko-odotuksia vaikeampi markkinapaikka. Esimerkiksi vuonna 2008 yhtiötä kohtasi Moskovassa tapahtunut vuokrasopimuksen enemmän tai vähemmän yllättävä päättyminen.

Sakkaavasta kotimaan myynnistä johtuen sijoittajat eivät ole tällä hetkellä luottavaisia Stockmannin perinteisten tulosmoottoreiden kuntoon, mutta he ovat saattaneet laskea yhtiölle kohtuullista lähiaikojen menestystä Venäjän markkinoilla. Nyt kuitenkin sekin suunta näyttää lähes toivottomalta lyhyellä aikavälillä, ja konsernin kannattavuuden käänne näyttää viivästyvän jälleen.

Jo mainittujen yhtiöiden lisäksi Venäjällä häärii myös Oriola-KD, joka rantautui maahan aikoinaan hintavien yritysostojen kautta. Viime aikojen tulostiedotteista päätellen lääketukkuri on jo valmiiksi ahtaassa raossa Venäjän markkinoilla. Tarkastelin aihetta juuri tästä näkökulmasta viime syksynä erillisessä blogimerkinnässä, jossa totesin Oriola-KD:n Venäjän-yksikön vähittäis- ja tukkukaupan liiketappion kasvaneen huhti-kesäkuussa 2013 edellisvuoden 3,3 miljoonasta eurosta 7,0 miljoonaan euroon.

Lääketukkurin Venäjän-liiketoimintojen ahdingon syvyyttä kuvastaa, että yhtiön liikevoitto olisi ollut 116,7 % nykyistä toteumaa korkeampi alkuvuonna 2013 (H1/2012 verrattuna H1/2013), jos Venäjä-segmentti olisi saavuttanut edes nollatuloksen. Nyt ruplan heikkeneminen ei ainakaan edesauta tilanteen korjaantumista yhtiön ongelmallisimmalla markkina-alueella, jonka matalasuhdanne aiheuttaa alaskirjauspaineita myös konserniliikearvolle. Mahdollinen alaskirjaus Venäjän-yksiköstä voisi pelata osaltaan yhtiötä nurkkaavien Herlinien pussiin.

Perinteisesti hyvänä osingonmaksajana profiloitunut Fortum on myös pelannut lähivuosien tuloskasvukorttinsa Venäjälle. Yhtiö joutui kuitenkin osakkeenomistajien harmiksi tiedottamaan jo viime syksynä, että Venäjän hallitukselta ”yllättäen tullut suunnitelma” nostaa kaasun hintaa tekee yhtiön itselleen asettaman, Venäjä-divisioonan noin 500 mEUR vuotuisen liikevoittotasotavoitteen saavuttamisen vuoden 2015 aikana ”haastavammaksi”.

Fortum mainitsi Q3/2013-tulosjulkistuksessaan Venäjän-toimintojen tavoitteiden saavuttamisen haastetasoa kasvattavaksi osatekijäksi myös heikentyneen ruplan, joka on jatkanut heikentymistään entisestään lausunnon antamisen jälkeen. Heikentynyt rupla näyttää varmistavan sen, että Fortum ei saavuta tulostavoitteitaan Venäjällä ensi vuoteen mennessä. Sanamuoto "haastava" korvattaneen tulosraporteissa piakkoin ilmaisulla "erittäin haastava", mikä tarkoittanee käytännössä mahdotonta.

Mainittakoon Venäjän-orientoituneiden Helsingin pörssin yhtiöiden listauksen päätteeksi myös parhaiden osingonmaksajien listalta löytyvä YIT, joka markkinoi itseään Venäjällä parhaassa asemassa toimivana ulkomaisena, korkean laatutason asuntojen rakennuttajana. Ruplan valuminen ei ole myöskään YIT:n eduksi markkinatilanteessa, joka on Venäjän talouden kasvuvauhdin osalta juuri nyt vaisuin vuosikausiin.

Pitkäjänteisen sijoittajan näkökulmasta on olennaista havaita, että tehokkailla osakemarkkinoilla tässä blogimerkinnässä kuvailtu ruplan heikkeneminen on jo hinnoiteltu täysin yhtiöiden nykyisiin markkina-arvoihin. Heikkojen tulosraporttien ja näkymien ei siis pitäisi tulla markkinoille yllätyksinä. Jos tehokkaisiin markkinoihin on uskominen, niin aikanaan ruplan vahvistuessa tuulen suunta on jälleen kovasti myönteinen mainittujen yhtiöiden kohdalla.

Valuuttakurssit tulevat ja menevät, sanotaan. Tähän lausahdukseen luottaen laatuyhtiöstrategiaa noudattavan sijoittajan kannattaa jatkossakin fokusoida sijoitusanalyysinsä makrotalouden ja valuuttakurssien muutosten arvaamisen sijaan suoraan pörssiyhtiön liiketoiminnan arvioimiseen. Toisin sanoen keskittyä siihen, mitä on järjen puitteissa ylipäätään mahdollista arvioida kohtuullisella tarkkuudella.

Jos Helsingin pörssin Venäjä-orientoitunut yhtiö on sijoittajan mielestä laadukas ja pitkällä aikavälillä kilpailukykyinen, tarjoaa ruplan hetkellinen heikentyminen sijoittajalle parhaimmillaan ainutlaatuisen mahdollisuuden ostaa vahvan kasvunäkymän yhtiötä edulliseen hintaan, joka alittaa liiketoimintojen pitkän aikavälin arvon.

Menestyvä laatuyhtiösijoittaja kiinnittää näin ollen huomionsa pörssiyhtiön liiketoimintavolyymien ja markkinaosuuksien kannattavaan kasvattamiseen myös paikallisvaluutoissa, ei ainoastaan lyhyen tähtäimen euroissa. Valuuttoihin liittyen kärsivällinen sijoitustuottojen metsästäjä on nähnyt nousuveden palaavan pääsääntöisesti ennenkin.

Kirjoitus on julkaistu 27.1.2014 Nordnetblogissa. Kirjoittaja lähipiireineen omistaa tekstissä mainituista yhtiöistä Nokian Renkaiden ja Stockmannin osakkeita kirjoitushetkellä. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä pyrkimyksenä ole ottaa kantaa osakekurssin tuleviin muutoksiin, taikka antaa osakkeelle tavoitehintaa tai sijoitussuositusta. Kirjoittajaa voi seurata blogin lisäksi myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Kirjoittajasta

Jukka Oksaharju

Jukka Oksaharju on Nordnetin osakestrategi. Seuraa @JukkaOksaharju Twitterissä.

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.