Tähän aikaan vuodesta sijoittaja tekee Sijoitussuunnitelmaa eli Sisua. Joka vuosi Sisun tekeminen ja tulevan kalenterivuoden ennustaminen tuntuu vaikealta. Nyt keskeisin kysymys tuntuu olevan se, voiko osakemarkkinoilta vielä odottaa tuottoa.
Osakemarkkinoilta voi odottaa tuottoa myös vuonna 2015 jos bruttokansantuotteet kasvavat, vaikka hitaastikin – ja jos yritykset maksavat osinkoa. Tulosta tehdään nyt kustannussäästöillä. Sekin on toki tulosta, muttei kanna pitkälle. Rajusti yksinkertaistaen.
Pessimisti toteaa tähän heti, että ainakaan Euroopassa ei tule olemaan minkäänlaista kasvua vielä pitkään aikaan. EKP ei tule toimimaan markkinoilla riittävästi kasvun tukemiseksi. Sama pessimisti jatkaa, että USA vetää koronnostoillaan myös kehittyvät markkinat alas ja Kiinassahan vasta ongelmia onkin.
Jos pessimisti on oikeassa, osakkeisiin ei kannata sijoittaa. Ei myöskään pääosaan korko-omaisuuslajeista. Olisin varovainen myös lyhyen koron kanssa ja varoisin muun muassa eurooppalaisia pankkeja ja tiettyjä eurovaltioita. Pessimistin kannattaa varautua Velkakriisi Osa II –jännitysnäytelmään, jonka loppu ei ole onnellinen.
Pessimistin skenaariota todennäköisempää on, että USA:n talous jatkaa suhteellisen hyvää kasvuaan, ilman Fedin pahempaa väliintuloa. On myös todennäköistä, että Kiina jatkaa maailmantalouden veturina vuonna 2015.
Eurooppa on alueista hankalin ennustaa, sekä EKP:stä että Venäjästä johtuen. Lienee kuitenkin niin, että EKP:nkin on pakko alkaa tuupata likviditeettiä markkinoille rajulla kädellä. Kaikki muut vaihtoehdot ovat paljon hankalampia. On myös todennäköisesti niin, että pienikin finanssimarkkinoiden häiriö tai riski kasvun hidastumisesta nykytasolta saa neljä isoa keskuspankkia toimimaan ripeästi tilanteen rauhoittamiseksi. Tällaisessa skenaariossa osakkeilla voi olla tilaa nousta myös vuonna 2015.
Miksi muka näin? Länsimaiden velka/BKT huitelee pitkälti yli 100 prosentissa. Jos kasvua ei ole tätä velkaa maksamassa, ei ole mitään syytä olettaa, että velka pystytään rahoittamaan ongelmitta. Kasvua on pakko olla. Jos sitä ei saada aikaan, jouduttaneen hyvinkin isoja rakenteita purkamaan väkivaltaisesti. Esimerkiksi euro.
Jatkuuko Suomen talous surkeana?
Toinen asia, jota sijoittajat ja kansalaiset pohtivat, on se miten syvälle Suomen talous vajoaa. Sijoittajalle tämä ei välttämättä ole kovinkaan iso asia, kansalaiselle kyllä. Suomen talous on 0,3 prosenttia maailman BKT:stä ja tästäkin merkittävä osa on vientiä maailmalle. Vaikka sijoittaisi Suomen pörssiin, tulee tuotto pääosin muualta kuin Suomesta.
Suomen talouden osalta vuoden 2015 ennakoiminen ei tunnu vaikealta, vaikka heikentynyt euro vientiä avittaisikin. On vaikeaa keksiä mistä kasvua tulisi, kun päätösten suma seisoo ja keskustellaan siitä, onko meillä iso vai pieni julkinen sektori. Mitä väliä sillä on, jos rahat tämänkokoisen rahoittamiseen ovat loppuneet ja kokonaisveroaste on maailman kireimpiä. Voisikohan joku lahjoittaa Sambiasta vähän isommankin summan?
Kirsi Hokka on johtaja eQ Varainhoito Oy:ssä.
