veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Miten Ukrainan kriisi vaikuttaa YIT:n liiketoimintaan?

Jukka Oksaharju

Venäjän suurimman ulkomaisen asuntorakentajan, Helsingin pörssiin listatun YIT:n, osakekurssi on laskenut viimeisten kahdentoista kuukauden aikana 43,7 prosenttia. Alkuvuonna 2014 osakekurssista ehti haihtua ennen osingon irtoamista 23,4 prosenttia. YIT järjesti varsinaisen yhtiökokouksen viime viikon tiistaina, ja tilaisuudessa yhtiö kertoi nykyhetkellä vallitsevan itämarkkinoiden kriisin vaikutuksia liiketoimintaan. Tiivistän tässä merkinnässä YIT:n näkemyksen Venäjän markkinatilanteen viimeaikaisesta kehityksestä.

YIT:n mukaan yhtiö on havainnut epävarmuuden lisääntyneen Ukrainan kriisin johdosta. Jo seuraavassa osavuosikatsauksessa käy ilmi, että Venäjän ruplan selvästi heikentynyt kurssi johtaa välittömiin vaikutuksiin: ruplan devalvoituminen laskee YIT:n euromääräistä liikevaihtoa, tulosta, tasetta ja omaa pääomaa. Pitkän tähtäimen näkökulmasta on kuitenkin huomattava, että valuuttakurssin liikehdintä ei vaikuta suoraan yhtiön operatiiviseen kannattavuuteen ja tehokkuuteen.

Venäjän keskuspankki joutui nostamaan ohjauskorkoaan hillitäkseen valuuttakurssin lahoamista, mutta toistaiseksi asuntolainojen korot ovat pysyneet YIT:n mukaan ennallaan, joskin noin 11,5–12 prosentissa. Konsernitason suojauspolitiikan näkökulmasta katsoen YIT:n Venäjä-sijoitusten suojauskustannukset ovat kohonneet korkoeron kasvettua.

Huomionarvoista on, että YIT kertoo asuntomyynnin säilyneen Venäjällä toistaiseksi immuunina Ukrainan kriisin negatiivisille vaikutuksille. Samanlaista viestiä kertoi viikko sitten Venäjän automarkkinoiden kehitystä tilastoiva AEB, jonka mukaan uusien länsiautojen myynti oli helmikuussa jopa paikoitellen tammikuuta rohkaisevampaa. Tulee kuitenkin huomata, että YIT:n mukaan nykykriisin jatkuessa vaikutuksia tullee ilmenemään väistämättä myös yhtiön liiketoiminnassa Venäjällä. YIT pitää jopa ilmeisenä, että erilaisia pakotteita, mukaan lukien talouspakotteet, asetetaan.

Kansainväliset rakentamispalvelut muodostivat YIT:n liikevoitosta viime vuonna noin 45 prosenttia, mistä Venäjä edustaa leijonanosaa. Liikevaihdolla mitattuna Venäjän osuus YIT:n liiketoiminnasta on noin neljännes. Vaikka yhtiö kertoikin yhtiökokouksessa erityisesti kasvumarkkinoiden haasteista, ei pidä unohtaa, että Suomessakaan asuntomarkkina ei käy juuri nyt kovin kuumilla kierroksilla. YIT:n liikevoitto laski kotimaan rakentamispalveluissa viime vuoden viimeisellä neljänneksellä 43 prosenttia vuoden 2012 vastaavasta vertailukaudesta.

Useiden julkisten lähteiden perusteella Suomessa uusien asuntojen kuluttajamyynnissä oli havaittavissa sukeltamisen merkkejä viime syksynä. Aktiviteetin hiipumista voitaneen todeta kiistattomasti ainakin toteutuneiden kauppamäärien vajoavan kehitystrendin perusteella. Myös segmenttikohtaista asuntojen hintatason laskua on raportoitu.

Kaupanteon hiljentymisen jälkeen seuraavana pelkona onkin, että asuntojen hintataso alkaa rapistua Suomessa kansalaisten ostovoiman höylääntyessä veronkorotuksiin. Rakennusyhtiöiden jonkinasteisesta paniikista kertoo, että uusia asuntoja markkinoidaan juuri nyt muun muassa liittämällä uusi merkkiauto varsinaisen asuntokaupan kylkiäiseksi. Toisin sanoen rakennusyhtiöt myöntävät asuntohinnoissa olevan laskunvaraa kysyntään nähden, mutta he tarjoavat asunnonostajalle alennuksen sijaan rahanarvoisen menopelin. Tarkoituksena on tietenkin ylläpitää myyntikohteiden pyyntihintatasoja. Saa nähdä, kauanko tällainen peli ostaa lisäaikaa.

Kotimaan lyhyen mutta synkän markkinatilannekuvauksen jälkeen voidaan vetää hieman lankoja yhteen. Venäjän ja Ukrainan kriisillä voi olla YIT:lle lyhyellä aikavälillä myös huomattavia välillisiä seurauksia. Jos vieressämme olevan Venäjän talous sakkaisi pahasti esimerkiksi pakotteiden vuoksi, ajautuisi vientivetoinen Suomikin todennäköisesti kolkuttelemaan jälleen kerran taantuman portteja. Olisiko se sitten jo kolmas kerta viimeisten viiden vuoden sisällä?

Kun asuntomarkkinat voivat kotimaassa lähtötilanteessakin erittäin huonosti, muodostaisi keskeisimmän kasvumarkkinan luhistuminen YIT:n näkökulmasta heikonlaisen yhtälön. Se ei tietäisi hyvää perinteisesti tasaisena ja vahvana osingonmaksajana tunnetulle yhtiölle, jonka velkataakka on tällä hetkellä hieman koholla historialliseen keskiarvoonsa nähden. Vuoden 2013 aikana YIT:n korollinen velka kasvoi 691 miljoonasta eurosta 858 miljoonaan euroon. Yhtiö käyttäneekin näin ollen lähikvartaaleina – ja kenties parin seuraavan vuoden aikana – merkittävän osan kassavirrastaan taseensa vahvistamiseen. Tämä heikentää osingonmaksukykyä.

Riskeistä ja uhkakuvista huolimatta YIT:llä on edelleen houkutteleva ja perusteltu pitkän aikavälin kasvutarina, sillä Venäjän kasvava ja ostovoimainen keskiluokka tarvitsee parempilaatuisia asuntoja vielä vuosikausia eteenpäin. Juuri nyt YIT:n Venäjä-liiketoiminnan hintalappu on huomattavan halpa. Laatuyhtiön osakkeita saa yleensäkin edullisimmin silloin, kun lähitulevaisuuden näkymä on juuri niin sumuinen kuin se on YIT:llä parhaillaan. Kysymys ei ole tässä vaiheessa siitä, onko ostokohde hyvä yhtiö, vaan lähinnä siitä, kuinka halvalla sitä saa tässä laskusuhdanteessa ostaa.

Siinä vaiheessa, kun pahimmat pelot asuntomarkkinoiden monivuotisesta lamaantumisesta ovat ohi, on yhtiön osakekurssi todennäköisesti jo kaksinumeroisilla lukemilla. Jos YIT yltää jatkossa samanlaisiin oman pääoman tuottoihin kuin historiassa, on osake erinomainen sijoitus jo nykyhinnoilla hankittuna. YIT-ostojaan edelleen panttaava sijoittaja on siis metsästämässä turvamarginaalia.

YIT on yltänyt viime vuosina selvästi kaksinumeroisiin oman pääoman tuottoihin, ja osakkeen nykyhinta vastaa vain P/BV-lukua 1,4. On toki huomattava, että ROE:n ja P/BV-luvun välinen analyysi käy YIT:n kohdalla houkuttelevaksi vasta pitkällä aikajänteellä tarkasteltuna. Pidän mahdollisena, että yhtiö ei saavuta kuluvalla tilikaudella omalle pääomalleen kaksinumeroista tuottoa.

Seurailen YIT:n kehitystä – erityisesti yhtiötasolla – mielenkiinnolla lähikvartaaleina. Yhtiö täyttää useita kannattamani sijoitusfilosofian keskeisiä tuntomerkkejä, mutta sisäänmenon ajankohta mietityttää vielä. Ei niinkään Venäjän markkinoiden vuoksi, vaan Suomen talouden katastrofaalisesta tilasta johtuen. Pitkällä tähtäimellä matkaan lähtevä voi aloittaa ostot jo nyt, mutta lisähankintoihin kannattanee jättää pelivaraa. Noin viiden prosentin pohjaosinkotuotto ei vielä muodosta osakekurssille kivilattiaa, koska yhtiön voitonjaon kasvunäkymä on lyhyellä aikavälillä perin vaatimaton.

Kirjoitus on julkaistu 25.3.2014 Nordnetblogissa. Kirjoittaja lähipiireineen ei omista YIT:n osakkeita kirjoitushetkellä. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä pyrkimyksenä ole ottaa kantaa osakekurssin tuleviin muutoksiin, taikka antaa osakkeelle tavoitehintaa tai sijoitussuositusta. Kirjoittajaa voi seurata blogin lisäksi myös Twitterissä (@JukkaOksaharju). 

Kirjoittajasta

Jukka Oksaharju

Jukka Oksaharju on Nordnetin osakestrategi. Seuraa @JukkaOksaharju Twitterissä.

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.