veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Metsätalousmaan kiinteistövero ampuisi suomalaisia omaan jalkaan

Erno Järvinen

Suomalaisen teollisuuden hintakilpailukyky vientimarkkinoilla on kokonaisuutena heikko. Viime vuosina ainoastaan metsäteollisuuden vienti on kasvanut paino- ja kirjoituspaperiteollisuuden vaikeuksista huolimatta. Suomessa ja suomalaisista raaka-aineista valmistetulle sellulle, kartongille ja rakentamiseen käytettäville puutuotteille on maailman myrskyistä huolimatta ollut ilahduttavasti kysyntää.

Kilpailukykyämme pitää parantaa myös metsäteollisuudessa. Siitä luulisi olevan huolissaan myös maailman neljänneksi suurimman metsäteollisuusyhtiön UPM:n hallituksen puheenjohtajan Björn Wahlroosin. Hän esitteli sunnuntaisessa Helsingin Sanomissa madonluvut suomalaisen yhteiskunnan heikosta kilpailukyvystä mukaan lukien korkea verotus. Saman jutun loppupuolella hän kuitenkin heitti, että maa- ja metsätalousmaan kiinteistöverosta kertyisi 500 miljoonaa euroa verotuottoa, jos vero olisi 25 euroa hehtaarilta. UPM on Suomen suurin yksityinen metsänomistaja 820 000 hehtaarillaan, joten Wahlroosin ehdotus maksaisi hänen edustamalleen yhtiölle 20,5 miljoonaa euroa vuodessa. Ensi vuoden alussa voimaan astuvan rikkidirektiivin kustannusvaikutus UPM:lle lienee pienempi.

Metsämaan kiinteistövero olisi lisäkustannus suomalaisessa puutuotteiden jalostusketjussa, koska se siirtyisi teollisuuden puusta maksamaan hintaan. Näin se heikentäisi osaltaan metsäteollisuuden kansainvälistä kilpailukykyä sekä kiinnostusta investoida Suomeen ja luoda uusia työpaikkoja. Metsän kiinteistövero aiheuttaisi vakavia häiriöitä puukauppaan, joka viime aikoina on sujunut hyvin. Metsätalousmaan kiinteistöveroa ei ole käytössä missään muussa merkittävässä metsäteollisuuden kilpailijamaassamme.

Puun myyntejä kiinteistövero ei lisää. Puumarkkinoiden suurin ongelma tällä hetkellä on riittämätön kysyntä, joka korjaantuu pelkästään uusilla investoinneilla. Niitä Suomeen ollaan onneksi saamassa monen vuoden tauon jälkeen. Puumarkkinoita ja metsätaloutta pitää kehittää yrittäjämäiseen suuntaan. Tilakokoa pitää kasvattaa. Kiinteistöverotus johtaisi tilojen pirstoutumiseen edelleen.

Yksityismetsänomistajista eläkeläisten osuus on noin 45%, joten lisärasite kohdistuisi pienituloisimpiin kansalaisiin. Toiseksi suurin metsänomistajaryhmä on palkansaajat. Kiinteistöverotus on veromuotona ongelmallinen myös sen vuoksi, että se ei huomioi kiinteistön omistajan maksukykyä. Vero kohdistuukin näin ollen itse pääomaan tuoton sijaan.

Kiinteistövero johtaisi myös tuplaverotukseen, sillä puun myyntituloja verotetaan pääomatulona, jota jatkuvasti kiristetään. Pinta-alaverotus poistettiin vuoden 2005 lopulla, kun siirryttiin puun myyntitulon verotukseen. Kiinteistövero olisi paluuta vanhaan. Pelkän metsämaan arvo voi olla nolla euroa ja korkeimmillaankin vain muutamia satoja euroja/ha. Tilojen erilaisesta metsien rakenteesta johtuen myös metsien hakkuumahdollisuudet vaihtelevat tiloittain eikä osalla tiloista ole lainkaan myyntimahdollisuuksia.

Kiinteistöveron ulottaminen maa- ja metsätalousmaalle johtaa automaattisesti jokamiehenoikeuden uudelleen arviointiin. Samoin metsästykseen korvauksetta vuokratuille alueille tulisi rahallinen vuokravaatimus.

Maamme hallitusohjelmaan on onneksi kirjattu: ”Kiinteistöveroa ei uloteta maa- ja metsätalousmaahan.” Tästä kirjauksesta on tarpeen pitää kiinni ja keskustelua on siten tarpeetonta jatkaa.

Erno Järvinen on MTK Metsälinjan tutkimuspäällikkö

Kirjoittajasta

Erno Järvinen

Erno Järvinen on MTK Metsälinjan tutkimuspäällikkö. Seuraa @ErnoJarvinen Twitterissä.

Blogeissa

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.