veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Veropolitiikalla on väliä

Mikael Kirkko-Jaakkola

Keväällä verolainsäädännön valmistelu otti askeleen eteenpäin, kun yhteisöverokevennykselle laskettiin pitkän aikavälin ns. dynaamiset vaikutukset verotuottoihin. Näin oletettiin, että verot vaikuttavat veronmaksajien käyttäytymiseen.

Aiemmin lähinnä valmisteveroille on laskettu välittömiä käyttäytymisvaikutuksia. Esimerkiksi alkoholiveron korotusten vaikutus alkoholin ostamiseen on huomioitu. Sen sijaan tuloverotuksessa on pääasiassa tukeuduttu staattiseen laskutapaan, jonka perusteella esimerkiksi yhteisöveroprosentin nelinkertaistaminen (98 prosenttiin) kasvattaisi yhteisöverotulot nelinkertaisiksi.

On syytä tunnustaa, että verot vaikuttavat käyttäytymiseen. Yhteisöveron alennuksen johdosta voittoa tekevälle yritykselle jää tuloksesta aiempaa enemmän rahaa omistajille jaettavaksi ja yritykseen investoitavaksi. Toisin sanoen rahaa päätyy talouden kiertokulkuun, jossa siitä maksetaan taas veroja. Kannustimet investointeihin voivat myös parantua.

Nämä kaikki kasvattavat kansantalouden tuotantoa ja työllisyyttä.

Yhteisöveron kevennyksellä lasketaan olevan vaikutusta verotuottoon myös verokilpailun vuoksi. Monikansalliset yritykset pyrkivät maksamaan veronsa sinne, missä se on niille edullisinta. Alennuksen vaikutus lienee suuri verrattuna tilanteeseen, jossa Suomi vain seuraisi sivusta muiden maiden veronalennuksia.

Sen sijaan tavallisen yrittäjän tai sijoittajan kannustimiin nyt tehdyillä veropäätöksillä ei ole yksiselitteisiä vaikutuksia samaan aikaan toteutetuista osinkoveromuutoksista johtuen.

Sopeutuminen muutoksiin ottaa aikansa. Jos veropolitiikka kuitenkin on tempoilevaa eikä sen jatkuvuuteen voi luottaa, dynaamisia vaikutuksia on turha odottaa.

Ylipäätään näiden vaikutusten laskeminen yhdeksi luvuksi ei ole yhtä yksinkertaista puuhaa kuin staattisen laskelman tekeminen. Mukaan tulisi laskea julkisen talouden tasapainossa tapahtuvat muutokset niin verotuloissa kuin menoissakin, eli esimerkiksi työttömyyden vähentymisestä aiheutuva menojen väheneminen.

Ja – tasapuolisuuden nimissä – julkisten palveluiden muutoksia tehtäessäkin tulisi laskea dynaamiset vaikutukset. Jos esimerkiksi koulutuspaikkoja lisätään, paljonko talouskasvu ja verotulot kohenevat tulevaisuudessa?

Kotimaisten ja kansainvälisten tutkimusten perusteella voidaan arvioida vaikutusten suurusluokkaa, mutta tutkimusasetelmia ja -tuloksia on yleensä sen verran laidasta laitaan, että kyseenalaistamiselle jää reilusti tilaa. Vaikutukset on kuitenkin syytä tiedostaa, vaikkei niitä tarkasti voi mitata.

Ruotsissa dynaamiset laskelmat on sisällytetty lainvalmisteluun kattavammin kuin meillä. Se lienee kannustanut siellä toteutettuihin mittaviin ansioveron kevennyksiin. Esimerkiksi IMF:n lokakuussa julkaiseman tutkimuksen mukaan ansioverotuksen keventämisellä on suurempi dynaaminen kasvuvaikutus kuin yritysten tuloverokevennyksellä.

Kun Suomessa taas verotusta on viime aikoina pääasiassa kiristetty, tänä vuonna tehtäneen historiaa: ennusteiden mukaan Suomen kansantalouden kokonaisveroaste saavuttaa Ruotsin tason.

Suomen veroaste on hyvinvointivaltioiden historiassa vain yhtenä vuonna aikaisemmin ollut korkeampi kuin Ruotsin. Näin oli vuonna 1994, kun meillä oli laman aikana nostettu veroja reippaasti. Suomessa harjoitettiinkin kiristävämpää finanssipolitiikkaa lamassa kuin Ruotsissa. Samoin nyt verotusta on meillä kiristetty suhdannepolitiikan vastaisesti, unohtaen negatiiviset vaikutukset matalasuhdanteesta toipumiseen.

>> Taloustaito

Kirjoittajasta

Mikael Kirkko-Jaakkola on Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti. Seuraa Twitterissä 
@veroekonomisti.

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.