veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Tunnetko verosi, palkansaaja?

Mikael Kirkko-Jaakkola

Kunnallisvero, yleisradiovero, valtion tulovero, sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu, työeläkevakuutusmaksu, sairausvakuutuksen päivärahamaksu, työttömyysvakuutusmaksu, kirkollisvero. Siinä kaikille palkansaajille tutut palkasta perittävät verot ja maksut. Kirkollisvero tosin ei, jos ei kuulu kirkkoon.

Muistan elämäni ensimmäisen palkkanauhan. Palkka oli tuttu sovittu summa, mutta hetken jouduin miettimään, millä laskutoimituksilla siitä päädyttiin tilille tupsahtavaan rahamäärään. Vasta myöhemmin veroilmoituksesta minulle selvisi, mitä kaikkea palkasta oli oikeastaan vähennetty.

Oman verotuksen kartoituksessa pääsee hyvin alkuun verokortin prosentilla. Sen perusteella Verohallinto kerää kunnallisveroa, kirkollisveroa, valtion tuloveroa, yleisradioveroa ja sairausvakuutuksen sairaanhoito- ja päivärahamaksua.

Verokortin mukaan kuukausittain menevät verot ovat tosin vasta ennakollisia, sillä kortin veroprosentti perustuu arvioon vuosituloista. Progressiivisen verotuksen vuoksi lopullinen veroprosentti riippuu todellisesta vuosiansion määrästä.

Tilille tulevaa nettopalkkaa vähentävät verokortin verojen ja maksujen lisäksi palkansaajan työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut. Alle 53-vuotiaalla ne ovat tänä vuonna yhteensä 5,75 prosenttia palkasta ja 53 vuotta täyttäneellä 7,1 prosenttia. Summaamalla tämä verokortin prosenttiin saadaan selville pakollisten verojen ja maksujen osuus bruttopalkasta eli palkansaajan veroprosentti, mikäli vuositulot on arvioitu oikein verokorttia varten.

Tuloveroprosentti muodostuu eri veroista ja maksuista, mutta vielä niiden laskentaa monimutkaistavat palkansaajille automaattisesti laskettavat vähennykset, joita tehdään niin tuloista kuin veroistakin.

Lopputuloksena on järjestelmä, josta monelle on käytännön kokemuksesta selvinnyt, että veroprosentti nousee nopeasti tulojen noustessa. Tämä osaltaan vaikuttaa käsitykseen siitä, ettei palkkatyötä tekemällä voisi rikastua Suomessa.

Otetaan esimerkiksi keskituloinen palkansaaja, jonka nettopalkka menee helposti jokapäiväisen elämän kustannuksiin. Jos hänelle avautuisikin mahdollisuus työskennellä kaksin verroin ja hän onnistuisi jopa tuplaamaan vuosipalkkansa esimerkiksi myyntibonuksien avulla vuodesta toiseen, montako vuotta hän tarvitsee saadakseen maksettua perheelleen kivan kesämökin?

Keskipalkkaa saava tulonsaaja tienaa vuodessa noin 40 000 euroa lomarahoineen. Jos tulot tuplaantuvat, verot nousevat noin 20 000 euroa, eli säästöön jää toinen puoli 40 000 eurosta. Hyvän rantamökin saa varmasti noin 300 000 eurolla, joten summan keräämiseen menee 15 vuotta, jos joka vuosi onnistutaan tienaamaan tuplaten lähtöpalkkaan verrattuna.

Tuloveroja tulee maksettua näin 300 000 euroa enemmän kuin ilman mökkiponnisteluja ja tähän päälle vielä 12 000 euroa varainsiirtoveroa kaupanteossa.

Jos mökin myyjä rikastui vastaavasti perimällä mökin vaikka isovanhemmiltaan, tuli hänen maksaa tuonarvoisesta mökistä 37 700 euroa perintöveroa. Palkansaajan verot mökin eteen tehdystä työstä muodostivat selvästi suuremman taakan. Toki hänenkin mahdolliselle jälkikasvulleen tulee aikanaan maksettavaksi tuo perintövero.

Harva palkansaaja kuitenkaan yltää vuodesta toiseen 80 000 euron vuosituloihin, joten työnteko unelman eteen voi helposti vaihtua siihen vielä epätodennäköisempään rikastumisen mahdollisuuteen: lottoamiseen.

>> Taloustaito

Kirjoittajasta

Mikael Kirkko-Jaakkola on Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti. Seuraa Twitterissä 
@veroekonomisti.

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.