veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Raportti Sampo Oyj:n yhtiökokouksesta

Jukka Oksaharju

Vierailin salkkuyhtiöni Sampon yhtiökokouksessa pari viikkoa sitten. Kommentoin kokouksen antia suorana lähetyksenä Twitter-tililläni (@JukkaOksaharju).

Koostin tähän merkintään blogin lukijoita varten yhtiön hallituksen puheenjohtaja Björn ”Nalle” Wahlroosin ja konsernijohtaja Kari Stadighin esitysten keskeisimmän annin.

Sampo-konsernin yhtiökokous järjestettiin torstaina 18.4.2013 Helsingin Messukeskuksessa, jossa vierailin kahta viikkoa aiemmin myös UPM:n yhtiökokouksen merkeissä. Mainittuja yhtiöitä yhdistävänä tekijänä on Wahlroos, joka johtaa puhetta molempien yhtiöiden hallituksissa.

Mutta siihen ne yhtäläisyydet oikeastaan loppuvatkin. Siinä missä UPM:n yhtiökokouksessa maalattiin taivaanrantaan utuista tulevaisuudenkuvaa Euroopan ja yhtiön kotimarkkinoiden osalta, jaettiin Sampon isännöimässä ”suomalaisten kapitalistien Woodstockissa” ennätyksellisiä osinkoja finanssikonsernin osakkeenomistajille.

Ennen kokouksen alkua juhlaväelle esitettiin videonauhalta Sampon 25-vuotista pörssitaivalta. Sampohan listautui Helsingin pörssiin vuonna 1988, minkä jälkeen konserni on luonut omistaja-arvoa isolla pelivälineellä. Videokatkelmat tiesivät kertoa, että Sampo-konsernin vakuutuksenottajat saivat yhtiön pörssilistautumisen yhteydessä osakkeita niin sanotussa Isojako-kampanjassa. Alkuesittelyssä vilahtanut yhtiön osakekurssin viime vuosien kehitystä kuvannut grafiikka kuitenkin viittasi vahvasti siihen, että varsinainen Isojako on yhä käynnissä.

Sampon yhtiökokous poikkesi UPM:n yhtiökokouksesta sekä tarjoilujen laadun että ajoituksen osalta. Jälkimmäiseen viitaten Sampo tarjosi kokousväelle ruokaa ja juomaa jo ennen varsinaista kokousta, siinä missä UPM:n osakkeenomistajat saivat suolaa haavoihinsa vasta kokouksen varsinaisen asialistan käsittelyn jälkeen. Sampon yhtiökokous pääsi alkamaan suunnitelman mukaan kello 14, jolloin konsernin hallituksen puheenjohtaja Wahlroos nousi eturivin penkistä sinisessä liituraidassaan.

Puhujan korokkeelle saavuttuaan Nalle tiivisti markkinatilanteen kahteen lauseeseen: ”Minulla on tänään hyviä ja huonoja uutisia. Hyvät uutiset koskevat vain Sampoa, huonot sen sijaan koko yhteiskuntaamme.”

Poliittisen päätöksentekojärjestelmän kyvyttömyyteen suuntautuvaa kritiikkiä oli luontevaa konkretisoida finanssikriisin ja eurokriisin tarjoamilla esimerkeillä. Nallen mukaan kyseiset kriisit ovat osuneet jokaiseen rahoitusalan toimijaan viimeistään jatkuvasti kiristyvän toimialakohtaisen sääntelykehyksen kautta. Nallen mielestä on selvää, että poliitikot ovat paitsi aikaansaamattomia myös rahoitusalan talouskasvua luovan roolin tärkeyttä ymmärtämättömiä. Heikkolaatuisen poliittisen ohjauksen vuoksi vakaan talouskasvun kautta ei ole juuri nyt näköpiirissä. Tämä luonnollisesti huomioidaan kaikessa Sampo-konsernin johtamisessa ja sijoitustoiminnassa.

Wahlroosin mukaan talous kasvaa USA:ssa juuri nyt jotakuinkin normaalia ja kestävää vauhtia. Eurooppa on kuitenkin osunut kaksiteräiseen miekkaan, mikä pohjautuu viime kädessä siihen, että sosiaalietuuksia tarjoava talousmallimme ei enää toimi. Se ei kannusta riittävästi esimerkiksi yritystoimintaan, riskinottoon, työntekoon ja työllistämiseen. Painopiste on liikaa julkisen sektorin kyhäämien rakennelmien ylläpitämisessä ja liian vähän yksityisen sektorin elinvoimaisuuden kohentamisessa.

Nallen sanoin ”olemme rakentaneet jähmeän ja jäykän Euroopan, jossa yhteiskunta ylläpitää järjettömiä turvajärjestelmiä”. Tässä viitekehyksessä on hänen mukaan ilmeistä, että hyvin johdetut yhtiöt sopeutuvat uuteen tilanteeseen, mutta tavallinen kansa ei. Rivien välistä oli luettavissa, että poliitikot saisivat palata jo koteihinsa Brysselistä - edes vahinkojen minimoimisen vuoksi.

Esitysmateriaalissa havainnollistui erinomaisen hyvin se, että Euroopan työllisyys kehittyy parhaillaan täysin katastrofaalisesti. Nallen mukaan euroalueen työttömyysaste on nyt noin 12 prosenttia ja USA:ssa vastaavasti noin 7,5 prosenttia. Ero on huima ja se näkyy selvänä välimatkana talousalueiden kasvuvauhdeissa. Wahlroosin mukaan näin on myös jatkossa ilman merkittäviä rakenteellisia muutoksia. Ensiavuksi konsernin puheenjohtaja peräänkuulutti Euroopan keskuspankilta ennakkoluulotonta kasvupolitiikkaa.

Merkillepantavaa oli lisäksi se, että Suomen näkökulma ei ole Wahlroosin mukaan juurikaan muuta Eurooppaa valoisampi. Investointitaso on Suomessa ilman Olkiluotoa juuri nyt voimakkaan laskevalla trendillä, joka on kestänyt jo lähes 10 vuotta. Tähän viitaten hallituksen kaavailema yhteisöverokannan tuntuva laskeminen on perusteltua, koska investointihalu maahamme näyttää olevan selvästi kateissa.

Mutta sitten niihin hyviin uutisiin: Kaiken kurjuuden keskellä Sampo-konserni tekee ennätystulosta. Yhtiön maksama osakekohtainen osinko on jo viidettä vuotta putkeen nousutrendillä - kahdesta taantumasta huolimatta. Wahlroosin mukaan on ainoastaan kohtuullista, että osa hyvän työn tuloksista jaetaan myös muuttuvina palkkioina eli kompensaationa konsernin henkilöstölle. Erinomaiseen tuloskehitykseen viitaten konsernin maksamien palkkioiden trendi on kasvussa, kuten sen liiketoiminnan kehityskaareen viitaten tuleekin olla. Samalla logiikalla mahdollisen huonon tilikauden jälkeen muuttuvien palkanosien tulisi laskea.

Myös Wahlroos antautui muistelemaan Sampo-konsernin historiaa vuoden 1988 pörssilistautumisesta lähtien. Esitysmateriaali mukaan Sampo on 30-kertaistanut osakkeenomistajiensa varat 25 vuodessa. On täysin kiistatonta, että track record poikkeaa merkittävällä tavalla sekä pörssin että toimialan yleisestä kehityksestä. Etenkin viimeisen vuosikymmenen aikana Sampo-konsernin osakekurssin kehitys on ollut täysin eri planeetalta muuhun sijoitusmaailmaan nähden.

Konsernin hallituksen puheenjohtaja päätti puheenvuoronsa ilmaisten, että Sampo katsoo tulevaisuuteen luottavaisena asemasta, joka kuvaa todellista vahvuutta. Yhtiökokous oli nuijankopautuksen myötä julistettu avatuksi.

Seuraavaksi kokous jatkui teknisillä asioilla ja muulla asialistalla. Noin 15 minuutin kuluttua alttarille asteli konsernijohtaja Kari Stadigh, joka esitteli päättyneen tilikauden 2012 menestystarinaa ja alkaneen tilikauden 2013 lähtöasetelmia.

Stadighin mukaan vuosi 2012 oli Sampo-konsernille erinomainen ilman ulkoista vetoapua. Suomen merkitys yhtiölle on vain 25 prosenttia, mutta silti maamme kohtalo huolettaa konsernijohtoa. Suomessa on säädetty Stadighin mukaan noin 180.000 sivua mitä monimutkaisimpia lakeja ja asetuksia, joista osa byrokratisoi liike-elämää. Paremman liiketoiminnallisen joustavuuden vuoksi muut Pohjoismaat ovat parhaillaan ajamassa Suomen ohi sekä idästä että lännestä.

Tästä Stadigh jatkoikin varsin luontevasti EU-tason finanssisääntelyn kritiikkiin. Hänen mukaansa yksistään viime vuonna toimialan lakimuutokset sisälsivät EU-tasolla noin 14.000 yksityiskohtaa. Tämä sitoo merkittävästi hallinnollisia resursseja, jotta rahoitussektorin yhtiö kykenee ylipäätään sopeutumaan uuteen ja alati muuttuvaan toimintaympäristöön.

EU-politiikkaan liittyen Stadigh myös alleviivasi, että finanssialan raippaverot eivät todellakaan tue kasvua. Sen sijaan ne ainoastaan lisäävät asiakkaiden kustannuksia ja vaikeuttavat esimerkiksi pienten yhtiöiden lainansaantia. Käytännön esimerkkinä Stadigh kertoi, että suuri osa nykyisistä yritysmaailmalle tarjottavista finanssituotteista liittyy riskienhallintaan. Esimerkiksi valuutta- ja korkojohdannaisten kaupankäyntiä koskevan verotuksen tuntuvat korotukset vaikuttavat yhtiöiden riskienhallinnan kustannuksiin merkittävällä tavalla.

Wahlroosin tavoin Stadigh tyhjensi negatiivisten uutisten pajatson esityksensä alkupuolella. Sitten olikin taas aika palata Sampo-konsernia koskeviin yksityiskohtiin eli hyvien uutisten puolelle. Stadighin mukaan Sampo-konsernin pääomat ja tulostaso saavuttivat kaikkien aikojen huippulukemat tilikaudella 2012. Konsernitulos kasvoi edellisvuoteen verrattuna 24 prosenttia, mitä voidaan pitää markkinatilanne huomioiden ensiluokkaisena saavutuksena.

Huhtikuun 2013 tilanteeseen viitaten Stadigh toi esiin myös Nordean osakekurssin voimakkaan nousun viime kuukausien aikana. Nordean osakekannan markkina-arvon muutos on nostanut Sampo-konsernin nettovarallisuuden tasolle, joka oli yhtiökokouksen aikaan selvästi yli 20 EUR per osake. Taustatietona mainittakoon, että Sampo-konserni omistaa Nordean osakekannasta noin 21,4 prosenttia.

Sampo-konserni harjoittaa lisäksi henki- ja vahinkovakuutustoimintaa, joihin liittyy merkittävää sijoitustoimintaa. Tähän viitaten konsernijohtaja mainitsi, että Sampo nosti viime vuonna osakepainoaan hieman. Stadighin mukaan yleinen korkotaso kuitenkin vaikuttaa yhtiön sijoitustuottoihin haastavasti alkaneella tilikaudella 2013.

Konsernin vahinkovakuutusyhtiö If saavutti 4,7 mrd EUR maksutulon tilikaudella 2012. Pohjoismaissa toimiviin kilpailijoihinsa verrattuna Ifin liiketoiminnan kokoluokka on miltei kaksi kertaa suurempi kuin muilla suurilla pohjoismaisilla toimijoilla. Vahvasta markkina-asemasta huolimatta vahinkovakuutuksessa tähdätään kuitenkin jatkuvasti kustannustehokkuuden parantamiseen, mikä on Stadighin mukaan mahdollista suuruuden ekonomian periaatteilla skaalautuvan liiketoimintamallin ansiosta.

Vertailuryhmäänsä nähden Sampo-konsernin vahinkovakuutus on myös tulostasoltaan selvästi vakainta laatua Pohjoismaissa. Stadighin perusteluna ennustettavuudelle on se, että If on onnistunut erityisen hyvin riskien valitsemisessa ja hinnoittelussa. Vahinkovakuutukseen liittyen Stadigh katsoi lisäksi mainitsemisen arvoiseksi, että Sampo osti tilikauden 2012 loppupuolella kilpailijansa Trygin suomalaiset vakuutusliiketoiminnot. Järjestelyyn liittyy myös se, että If tulee jatkossa laajentamaan vakuutustensa jakelukanavaa Nordean pankkitiskeille.

Stadigh ei unohtanut kuvailla Ifin kasvumahdollisuuksia, joista merkittävin lienee tanskalainen Topdanmark, jonka osakekannasta Sampo-konserni omistaa jo nyt 25,4 prosenttia. Topdanmarkilla on Tanskassa 18 prosentin markkinaosuus vahinkovakuutuksessa ja 3 prosentin markkinaosuus henkivakuutuksessa.

Strategisesta näkökulmasta katsoen Topdanmark täydentää Ifin maantieteellistä portfolioita täydellisesti, sillä Ifin vakuutusmaksutulon pohjoismaisessa kertymässä Tanska on selvästi aliedustettu markkina-alue. Sampon suhteellinen omistusosuus yhtiöstä kasvaa jatkuvasti, koska Topdanmark ostaa ja mitätöi omia osakkeitaan osana voitonjakoaan.

Stadighin mukaan Topdanmark-sijoitus on ollut kaikilla mittareilla katsottuna erinomainen: Kööpenhaminan pörssissä noteeratun yhtiön osake on rallatellut Sampon ostohinnasta yläviistoon noin 100 prosenttia. Rahaksi muutettuna kurssinousu tietää Sampolle laskennallisesti noin 300 mEUR realisoimatonta tiliä. Stadighin elekielestä saattoi päätellä, että konserni ei ole missään tapauksessa lisäämässä omistustaan Topdanmarkissa nykyhinnoilla.

Vaikka Ifin vahinkovakuutustoiminta on Sampo-konsernin suurin yksittäinen tulosyksikkö, on myös Nordea-omistuksella todella suuri merkitys konsernin tuloskehitykselle. Sampo-konsernin pankki- ja vakuutustoiminnoilla on lisäksi liiketoiminnallisia yhtäläisyyksiä, joista Stadigh korosti erityisesti molempien toimijoiden omilla toimialoillaan täysin ainutlaatuista läsnäoloa kaikissa Pohjoismaissa. Laaja maantieteellinen läsnäolo eurooppalaisessa viiteryhmässä vahvoilla markkina-alueilla tuo liiketoiminnan harjoittamiseen skaalaetua ja hajautettua riskienhallintaa.

Stadigh latasi pöytään muutamat faktat, joiden valossa Nordea vaikuttaa ensiluokkaiselta pankilta suhteessa eurooppalaiseen vertailuryhmäänsä. Nordean tuotot kasvoivat tilikaudella 2012 yhteensä 8 prosenttia, liikevoitto koheni 16 prosenttia ja suhdanteiden yli realisoituvat keskimääräiset luottotappiot huomioiva riskipainotettu tulos paisui jopa 20 prosenttia. Suorituksen laatua lisää havainto siitä, että päättyneen tilikauden aikana noin puolet Euroopasta vajosi taantumaan – muunkin Euroopan vajotessa käytännössä nollakasvun tasolle.

Sekä If että Nordea ovat kaiken hyvän ohella myös omien toimialojensa selkeitä markkinajohtajia. Nordealla tosin on markkinajohtajan status käytännössä ainoastaan pohjoismaisessa tarkastelussa, koska yksittäisillä markkina-alueilla yhtiön markkina-asema on käytännössä ”vain” toiseksi tai kolmanneksi merkittävin. Asetelma kuvastaa toisaalta erinomaisesti sitä, miten Nordea pyrkii hajauttamaan liiketoimintansa riskejä: Esimerkkinä tästä mainittakoon, että pankin suurin yksittäinen markkina-alue (Suomi) edustaa konsernin luotonannosta vain 27 prosenttia.

Sampo-konsernin kyky luoda omistaja-arvoa kiteytyy käytännössä omistaja-arvon kasvattamisen fokuksella suoritettavaan liikkeenjohtamiseen, vaikka Stadigh ei tätä tosiasiaa itse jalustalle nostakaan. Omistaja-arvon jatkuvan luomisen ajattelua ollaan parhaillaan istuttamassa myös Nordeaan, jonka hallituksen Sampo on miehittänyt kolmella edustajallaan (Wahlroos puheenjohtajana sekä konsernijohtaja Stadigh ja Ifin toimitusjohtaja Magnusson rivimiehinä). Kolmikosta erityisesti Stadigh on korostanut Nordean laatua ja mahdollisuuksia vuodesta toiseen. Tämäkään yhtiökokouskerta ei tee poikkeusta, sillä käytäväpuheissa Stadigh toteaa ”Nordean tienaavan kohta hirveen paljon enemmän”. Sitä siis odotellessa.

Mainitun trion myötävaikutuksen vuoksi on lopulta sanomattakin selvää, että Nordean pankkitoimintoja johdetaan vain ja ainoastaan sillä periaatteella, että pääomat päätyvät allokoiduiksi nimenomaan osakkeenomistajien intressin mukaisesti. Nordean omistaja-arvoa pyritään kasvattamaan maltillisella riskitasolla ja suurella todennäköisyydellä. Loppuvuonna 2013 tämä tarkoittaa todennäköisesti ylimääräistä voitonjakoa ainakin Nordean, mutta mahdollisesti myös Sampon osakkeenomistajille.

Nykymuotoinen Sampo elää Ifin ja Nordean tuloksista, mutta konserniin kuuluu myös henkivakuutusyhtiö Mandatum Life. Kolmas ja vähäisin liiketoiminnan tukijalka on jäänyt hieman pimentoon viime aikoina, koska Stadighin mukaan poliitikot ovat tappaneet yksilöllisen eläkevakuuttamisen Suomessa verolinjauksilla. Tämän vuoksi Mandatum Life on uudessa ja valitettavassa tilanteessa, jossa se on kuitenkin selviytynyt varsin kelvollisesti.

Vuonna 2013 Mandatum Lifen menestys perustuu monivuotiseen jakeluyhteistyötä koskevaan sopimukseen Danske Bankin kanssa (ent. Sampo Pankki, jonka Sampo-konserni myi Tanskaan loppuvuonna 2006). Stadighin mukaan Danske Bankilla ei ole tällä hetkellä oikeutta myydä muiden henkivakuutusyhtiöiden kuin Mandatum Lifen tuotteita, joten keskitetty myynti vetää erinomaisesti.

Kolmea liiketoimintayksikköä koskevan yleiskatsauksen loppupuolella Stadigh siirtyi maalaamaan isoa kuvaa Sampo-konsernista sijoituskohteena. Kuten aiemminkin on todettu, Sampo haluaa profiloitua osinko-osakkeena. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että yhtiö pyrkii jakamaan ennustettavaa ja tasaisesti kasvavaa osakekohtaista osinkovirtaa vuodesta toiseen. Stadighin mukaan yhtiön kyky jatkaa valitsemallaan linjalla myös tulevaisuudessa on vahva.

Konsernijohtaja Stadigh on toiminut Sampon operatiivisena ylipäällikkönä nyt viidellä tilikaudella, joiden aikana yhtiö on kykenyt kasvattamaan hänen aikanaan osakekohtaista osinkoa joka vuosi ilman poikkeuksia. Liiketoiminnan ja osingonmaksupotentiaalin kehitystrendistä ei pitäisi olla näin ollen mitään epäselvyyttä. Stadigh päätti puheenvuoronsa ytimekkäästi toteamalla, että Sampo-konsernilla on ensiluokkaiset resurssit vastata kaikkiin markkinatilanteisiin ja yritysjohdon usko tulevaan menestykseen on sen mukainen.

Henkilökohtaisesti olen ollut Sampon osakkeenomistajana vuosien ajan. Yhtiön painoarvo on ollut pääsääntöisesti salkkuni kolmen suurimman omistuksen joukossa jatkuvasti. Tällä hetkellä osakkeen painoarvo on kotimaisten salkkuosakkeideni osalta toiseksi merkittävin. Viimeisimmät Sampo-ostokseni olen suorittanut vuoden 2012 tammikuussa osakekohtaiseen keskihankintahintaan 18,65 EUR.

Tuolloin haarukoin, että ”oma arvioni Sampon hyvän suhdanteen oikeasta arvostuksesta liikkuu nykyisellä osakemäärällä alle 30 eurossa mutta hyvin lähellä sitä”. Toistin myös arvion ja ennusteen tasan vuosi sitten edellisen yhtiökokouksen jälkeen. Suuntaa antava haarukointi Sampo-konsernin todellisesta arvosta pätee edelleen.

Yhtiön osakekurssi on kuitenkin noussut reilussa vuodessa kahdet osingot mukaan lukien yli 70 prosenttia, vaikka suhdanne ei ole edelleenkään erinomainen. Yhtiön harjoittama osingonjakosuhde (osingon osuus vuosituloksesta) on säilynyt jokseenkin vakiona, mutta osakkeen efektiivinen osinkotuotto (osingon osuus pörssikurssista) on laskenut selvästi. Tämä merkitsee toisin sanoen sitä, että yhtiön arvostustaso on noussut merkittävästi: osakekurssi on noussut selvästi osakekohtaisen osingonjaon suhteellista kasvua vauhdikkaammin.

Mielestäni Sampo-konserni on arvostettu juuri nyt hyvin lähelle todellista arvoaan nykyisillä omaisuuserillä. Tähän viitaten en tule lähikuukausina harkitsemaan osakkeen lisäostoja vallitsevassa markkinatilanteessa. Tosin en tule myöskään luopumaan yhdestäkään Sampo-osakkeestani nykytasolla, koska sijoituskohteista luopuminen tulee ajankohtaiseksi pääsääntöisesti vain silloin, kun yhtiön (osakekannan) markkina-arvo ylittää selvällä marginaalilla yhtiön ja sen osakekannan (oman pääoman) todellisen arvon.

Sekä yhtiökokouksen annin että aikaisempien kokemusteni perusteella Sampo on edelleen Helsingin pörssin parhaiten johdettu yhtiö, jonka harjoittamien liiketoimintojen laatu on ensiluokkaista. En olisi lainkaan yllättynyt, vaikka Sampo-konserni saavuttaisi myös alkaneella tilikaudella ennätystuloksen ja nostaisi osakekohtaista osinkoaan tämän kevään 1,35 EUR tasosta ensi keväänä tasolle 1,50 EUR. Lisäosinkokaan ei ole mahdoton ajatus tulevana syksynä, kuten ennakoin blogissa maaliskuussa.

Yhtiö toimii malliesimerkkinä pitkäjänteisen sijoittajan unelmayhtiöstä, joka kykenee ajan myötä hilaamaan voitonjakoaan asteittain ylöspäin: Ostaessani suurimman osan nykyisestä Sampo-positiostani yhtiön viimeksi maksama osinko oli 1,00 EUR osaketta kohden. Tuolloin osinko tuotti hankintahintaani nähden noin 5,3 prosentin efektiivisen osinkotuoton.

Edellä kuvaamani skenaarion mukaan tämän vuoden tuloksesta osinko kohoaa keskihankintahintaani nähden jo yli 8 prosenttiin – ensi vuoden tuloksesta kenties jo lähelle 10 prosenttia. Karavaani siis jatkaa matkaansa, vaikka kyydistä jääneet koirat ulvoisivat äänekkäästi edellisellä asemalla.

Mielestäni pitkäjänteisen sijoittajan maailma on valmis, jos hän löytää salkkuunsa muutaman Sampon. Kalevalassa kuvatulla tavalla omistajilleen vaurautta takovan kultamunan löytymisen jälkeen haasteena on vain malttaa istua salonkivaunussa suhdanteesta toiseen.

Yhtiökokouksen jälkeenkin painan pääni tyynyyn joka ilta Sampon osakkeenomistajan roolissa ja varmana siitä, etteivät Nallen ja Karin ohjastamat hevoset osaa laukata. On alkanut tuntua siltä, että mainittua kaksikkoa ei pysäytä kuin maailmanloppu.

Kirjoitus on julkaistu 1.5.2013 Nordnetblogissa. Kirjoittaja omistaa kirjoitushetkellä Sampon osakkeita sekä muista tekstissä mainituista yhtiöistä UPM:n ja Nordean osakkeita. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju). Kirjoittaja on julkaissut sijoituskirjan Hyvästä yhtiöstä hyvään sijoitukseen.

>> Taloustaito

Kirjoittajasta

Jukka Oksaharju

Jukka Oksaharju on Nordnetin osakestrategi. Seuraa @JukkaOksaharju Twitterissä.

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.