veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Osakesijoittajan maailma on isompi kuin korkosijoittajan

Kirsi Hokka

Muistatteko aikaa, kun kaikki sijoituksemme olivat Suomessa? Osakkeet olivat suomalaisia osakkeita, korot suomalaisten pankkien sijoitustodistuksia, Suomen valtion obligaatioita ja talletuksia. Työeläkeyhtiöillä oli takaisinlainausta asiakasyrityksille, mutta muilla sijoittajilla ei ollut tyypillisesti lainkaan korkosijoituksia yritysten papereihin. Kiinteistöt olivat suomalaisia kivitaloja.

Ensimmäiset kansainväliset sijoitukset tehtiin osakkeisiin, osoitteena muut pohjoismaat. Pieni joukko uskalikkoja lähti kansainvälistymään  jo 1980-luvulla, mutta pääosa 1990-luvun lopulla. Siitä on edetty pidemmälle Eurooppaan ja vieläkin kauemmas kotoa. Lähes kaikilla on nykyisin sijoituksia kehittyville osakemarkkinoille, etenkin Aasiaan.  Nyt uskaliaimmat sijoittavat Frontier-markkinoille, jopa  Afrikkaan - vaikka siellä on paljon niitä poliittisia riskejä.

USA-painot vaihtelevat todella paljon sijoittajittain – osa on sijoittanut paljon, mutta yllättävän monilla USA-paino on pieni tai sitä ei ole lainkaan. Moni osti aikanaan Japania ”hyvänä salkun hajauttajana”. Kun hajauttaja kyllä hajautti muttei koskaan tuottanut mitään, on monien pinna katkennut ja koko Japani myyty ns. hemmettiin. Nyt alkuvuodesta on ihmetelty, kun japanilaiset osakkeet ovat yhtäkkiä olleet lähes pystysuorassa nousussa . Edelleenkään ryntäystä takaisin Japaniin ei näy, usko ei ole palannut.

Suomalaisia osakkeita on edelleen salkuissa paljon, mutta käynnissä on ollut ja tulee varmasti olemaan Suomi-painojen uudelleenarviointi. Pörssimme on hyvin kansainvälinen ja sisältää monia upeita yhtiöitä. Yhtiöiden väliset tuottoerot ovat kuitenkin revenneet suuriksi ja jokunen ”entinen upea yhtiö” on vaikeuksissa. Tuotto- ja riskiasioita mietitään tässäkin ja osakevalinnan rooli on hyvin keskeinen.

Myös korkosijoittajan maailma on kansainvälistynyt, ja sijoituksia Suomeen on tyypillisesti enää vähän. Siinä missä osakesijoittaja on porskutellut kohti uusia houkutuksia, on korkosijoittaja jäänyt Eurooppaan. Vaihtoehtoja etenkin kehittyviltä markkinoilta tulee koko ajan lisää ja myös korkosijoittajan kannattaa miettiä tuotto/riski -asiaa analyyttisesti  ja faktojen valossa, eikä jäädä kiinni mielikuviin ja vanhoihin tottumuksiin.

Kannattaako rahaa lainata ennemmin velkaiselle vanhalle uhkapelurille (Eurooppa) ja uskoa, että luonne ja tavat ovat muuttuneet,  vai ahkeralle ja eteenpäin pyrkivälle nuorelle (kehittyvät markkinat), joka ottaa ensivelkaansa? Uskon, että kymmenen vuoden sisään myös korkosalkut kansainvälistyvät, todennäköisesti paljonkin.

>> Taloustaito

Kirjoittajasta

Kirsi Hokka

Kirsi Hokka on johtaja eQ Varainhoito Oy:ssä. Seuraa @KirsiHokka Twitterissä.

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.