veronmaksajat.fi

Oikeus työhön vai työttömyyteen?

Antti Marttinen

En kannata sitä, että työtön kolmen lapsen yksinhuoltaja pakotettaisiin sekuntikellolla uhaten surkeaan työhön puolentoista tunnin matkan päähän. Enkä hetkeäkään usko, että tällainen pelko on aiheellinen, sääti hallitus millaisia lakeja tahansa.

En kyllä kannata sitäkään, että tietty kilometrimäärä (nyt 80) muodostaisi subjektiivisen oikeuden kieltäytyä tarjotusta työstä ja silti nauttia täysiä työttömyysturvaetuuksia.

Työttömän työssäkäyntialueen rajausta ehdotetaan muutettavaksi 80 kilometristä puoleentoista tuntiin. Aiheesta käyty keskustelu kertoo jotain siitä mukavasta Suomesta, jossa elämme. Yhtäkkiä nostettiin vakavaksi uhaksi se, että joku joutuisi vastoin tahtoaan lähtemään töihin matkan päähän.

Tähän asti on pulmaksi koettu se, että töitä ei saa, vaikka kuinka yrittäisi.

***

Mutta kun (sosiaalisessa) mediassa sosiaalinen mieli purskahtaa, ei järjellä ja arkitodellisuudella välttämättä ole paljoa käyttöä. Mistä tahansa ehdotuksesta rakennetaan äärimmäinen kauhukuva, joka äkkiä saa siivet.

Ajatelkaa nyt järjellä. Miten ihmeessä jonkun työnantajan haukankatse tarttuisi juuri siihen puolentoista tunnin matkan päässä asuvaan yksilöön, joka perhe- tai muusta syystä ei millään suostuisi vaeltamaan kaukaiselle työpaikalle.

Kai siitä matkan varrelta nykyisessä työllisyystilanteessa joku toinenkin työtön ja/tai työhaluinen löytyy?

***

Työssäkäyntialueen muutos on vähiten merkittäviä asioita hallituksen elokuisessa rakennemuutospaketissa. Se on silti hyvä esimerkki siitä, millainen valitusryöppy nousee jokaisesta muutoksesta, joka antaa meille vähän vähemmän yhteistä hyvää tai vaatii meiltä edes pikkuisen enemmän.

Muutokset tuskin koskaan ovat sataprosenttisesti hyviä tai huonoja. Aina niissä on myös häviäjiä. Silti isojakin uudistuksia tarvitaan, kun rahat eivät muuten riitä.  Kaikki se hyvä, mihin olemme tottuneet, ei ole välttämätöntä, vaikka olisi ihan mukavaa. Kansalaiskeskustelua on hyvä kuunnella, sillä varsinkin nykyinen hallitus pyöräyttelee joskus sisäisesti niin ristiriitaisia esityksiä, että niitä on täysi syy ja pakko korjailla.

Mutta tarvitaan myös määrätietoisuutta. Karavaani kulkee, koirat haukkuu.

>> Taloustaito

Kirjoittajasta

Antti Marttinen

Antti Marttinen on Taloustaidon päätoimittaja. Seuraa @AnttiMarttinen Twitterissä.