veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Ensi kevään osinko-osakkeet

Jukka Oksaharju

<Jukka Oksaharju> Valtaosa sijoittajista suorastaan rakastaa osinkoja. Se on ymmärrettävää, koska rahana maksettava osinko on ainoa käteiseksi tuloutuva rahavirta koko sijoitusaikana ennen osakkeiden mahdollista myyntihetkeä. Tarkastelussa tulee tosin olettaa, että pääomanpalautukset voidaan rinnastaa osinkoihin. Listasin tähän merkintään tulevan kevään todennäköiset osinko-osakkeet efektiivisen tuoton näkökulmasta.

Hyödynnän merkinnässä omia havaintojani yhdistettynä Inderesin laatimiin osinkoennusteisiin. Aloitan ”parhaiden” osinkoyhtiöiden listauksesta. Ensin mainittu on ennusteen mukaan osinkotuotoltaan houkuttelevin.

Pörssiyhtiö Osinkotuotto
Sanoma 8,7 % (0,60 EUR)
Metso 8,3 % (2,20 EUR)
TeliaSonera 8,2 % (3,60 SEK)
Elisa 8,1 % (1,30 EUR)
UPM 7,5 % (0,60 EUR)
Fortum 7,4 % (1,00 EUR)
Aspo 7,2 % (0,42 EUR)
Alma Media 7,1 % (0,35 EUR)
Ramirent 7,1 % (0,39 EUR)
Keskisuomalainen 7,0 % (1,00 EUR)

Sanoma on profiloitunut perinteisesti hyvänä ja tasaisen varmana osingonmaksajana. Vuosia sitten markkinoilla oli nyrkkisääntönä, että Sanoman osake on halpa alle 20 euron osakekurssilla. Tuolloin yhtiön vuotuinen osakekohtainen osinko oli euron tasolla, mikä tuotti mainitulle kurssitasolle viiden prosentin efektiivisen osinkotuoton. Lisäksi Sanoman riskiprofiilin katsottiin olevan matala, osingonmaksuhalun korkea ja omistajarakenteen vakaa.

Tätä kirjoittaessa Sanoman osake maksaa hieman yli 7 euroa. Tämä on perusteltua, koska yhtiön maksama osakekohtainen osinko on ollut viime vuosien aikana selvässä laskutrendissä. Pörssiosakkeen laskennallinen arvohan muodostuu siitä rahamäärästä, jonka yhtiö kykenee jakamaan (osinkoina) omistajilleen jäljellä olevana elinaikanaan.

Yleensä yhtiön maksama osakekohtainen osinko ja pörssikurssi kulkevat käsi kädessä jo muutaman vuoden sijoitushorisontilla. Sanomassa sijoittajan täytyy kuitenkin huomata myös osingonjakosuhde eli osingon osuus yhtiön tuloksesta sekä yhdistää tämä havainto rahavirran ja velkaantuneisuuden kombinaatioon. Heikko tase ei siis mahdollista kovin suurta osingonkorotuspotentiaalia lähivuosina, vaikka yhtiön tulos kestäisikin toimialan rakennemuutosta ja heikkoa suhdannetta.

Metson päätyminen osinko-osakkeiden listalle johtuu uskoakseni siitä, että yhtiö joutui perumaan päättyvälle syksylle kaavaillun lisäosingon poliittisen painostuksen vuoksi. Lisäosingolle korvamerkitty raha ei ole kuitenkaan kadonnut yhtiön kassasta minnekään, joten ensi keväänä Metson osakkeenomistajia palkittaneen tavanomaista avokätisemmin. Valitettavasti valtio-omistaja jää yhtiössä dominoivaan asemaan myös ensi kevään osingonmaksun jälkeen.

Elisa ja TeliaSonera lukeutuvat pörssiyhtiöihin, jotka ovat tottuneet jakamaan koko vuosituloksensa osinkoina keväisin. Korkeaan osingonjakosuhteeseen viitaten olen itse sitä mieltä, että kyseisten yhtiöiden kohdalla ainoa merkittävä sijoitustuotto liittyy osinkovirtaan. Yhtiöiden osakekurssit eivät voi nousta pitkällä aikavälillä merkittävästi ilman osakekohtaisen oman pääoman kasvua, sillä mainittujen kohdeyhtiöiden liiketoiminnalliset kannattavuudet ovat jo nykyhetkellä täysin kohdillaan.

Esimerkiksi Elisan tapauksessa osakekohtainen oma pääoma on kirjoitushetkellä alhaisemmalla tasolla kuin 1990-luvun lopussa. Teleoperaattorit ovat mielestäni todellisia lyhyen tähtäimen osinkokoneita, mutta eivät niinkään potentiaalisia pitkän aikavälin osinkosumman kasvattajia saati sitten kurssiraketteja. Parivaljakon osakkeiden tuotto-odotus tarkoittaa siis käytännössä osinkoa, kun tuloksesta ei jää juurikaan varoja kasvuinvestointeihin.

Fortum on osinkoyhtiö, joka löytyy myös potentiaalisten ostokohteideni listalta. Toistaiseksi vain vaisto ja käteisen puute ovat estäneet minua aloittamasta maltillisia ostoja yhtiössä. Kirjoitin yhtiöstä viime kesäkuussa seuraavasti:

”Fortum on mielestäni kohtuullisen hyvä yhtiö, jonka arvo nojaa pitkälti nykyisen osinkotasoon, ei niinkään osinkosumman lähitulevaisuuden kasvattamiseen. Vierastan yhtiössä kolmea asiaa: byrokratiaa, valtio-omistajaa ja Venäjää. Byrokratialla tarkoitan sitä, että yhtiössä voisi olla edelleen tehostamisen varaa. Valtio-omistaja on järkyttävä yhtiökumppani monestakin syystä, joista päällimmäisiä ovat poliittisten päämäärien ajaminen yhtiön kautta ja toisaalta valtion enemmistöomistuksen tuomat rajoitteet yhtiön epäorgaanisiin M&A-mahdollisuuksiin (jotka ovat todella tärkeitä juuri nyt, kun orgaaninen kasvunäkymä Euroopassa jää heikoksi). Rajoitteilla tarkoitan esimerkiksi lakia valtionyhtiöistä, joka säätää yritysjärjestelyt eduskunnan hyväksynnästä riippuvaisiksi. Lopulta Venäjä muodostaa Fortumille mielestäni suuremman riskin kuin mahdollisuuden, sillä yhtiö toimii maassa väärällä toimialalla (energia on herkkä asia itänaapurillemme). Voisin kuitenkin ostaa Fortumia noin P/BV 1,3 tasolta eli nykyhetkellä hieman päälle 13 euron osakekurssilla.”

Ostojen aika siis lähenee uhkaavasti. Fortumin vahvan osinkovirran takeena on mielestäni suhdanteen yli melko defensiivisenä toimiva liiketoimintamalli, joka generoi yhtiön kassaan rahavirtaa tasaisen varmasti. Sijoittajat ovat viime vuosina tottuneet Fortumin osalta euron osakekohtaiseen osinkoon, minkä Inderes ennustaa säilyvän laskevasta tuloskehityksestä huolimatta myös ensi keväänä. Tosin nykykurssilla myös alhaisemmat osingonmaksutasot tuottaisivat varsin kelvolliset efektiiviset osinkotuotot jo sijoitushetkellä. Mainitsemieni riskien kääntöpuolena on lisäksi mahdollista, että yhtiön Venäjän-liiketoiminta tarjoaisi onnistuessaan pidemmän aikavälin kasvualustaa. Yleisellä tasolla Fortumin ydinliiketoiminnan riskiprofiili on enemmistön asemassa toimivaa valtio-omistajaa ja poliittista riskiä huomioimatta hyvin maltillinen.

Kymmenen houkuttelevimman osingonmaksajan listalta löytyvä Aspo on yksi OMXH:n puhdasverisimmistä monialayhtiöistä. Tarkoitan sitä, että konserni toimii useilla toimialoilla, joiden keskinäiset synergiat ovat vain vähäiset tai jopa olemattomat. Samaan osakkeeseen sisältyvät tulovirrat syntyvät siten melko lailla toisistaan riippumatta, mikä ilmenee parhaimmillaan suhdanteen yli vakaana osingonmaksukykynä yhtiön tulovirtojen ollessa hajautetut laajalle. Sijoittaja saa näin ollen yhtiön sisäistä hajautushyötyä yhdessä osakkeessa. Heikosta alkuvuoden tuloskehityksestä huolimatta Inderes ennustaa Aspon maksavan merkittävän osingon myös ensi keväänä. Nähdäkseni tämä kuitenkin edellyttää, että maailmantalouden ja rahtimarkkinoiden näkymät eivät entisestään heikkene talven aikana.

Alma Media ja useita vuosia takaperin salkustani löytynyt Keskisuomalainen lukeutuvat mediayhtiöihin, jotka ovat perinteisesti jakaneet selvästi yli puolet vuosituloksestaan osinkoina. Keskisuomalaisen tapauksessa osinko on tupsahtanut osakkeenomistajien tileille viime vuosina kaksi kertaa kalenterivuodessa. Tämä johtuu siitä, että yhtiö on käyttänyt osakeyhtiölain suomaa mahdollisuutta jakaa tavanomaisen osingon lisäksi myös harkinnanvaraista lisäosinkoa, johon yhtiön hallitus on hakenut yhtiökokoukselta valtuutusta säännönmukaisesti. Tätä merkintää kirjoittaessa Keskisuomalainen on päättänyt jakaa lisäosinkoa myös kuluvana vuonna. Lisäosingon täsmäytyspäiväksi yhtiön hallitus esittää 7.12.2012, mikä tarkoittaa osingon kirjautumista osakkeenomistajien tileille 14.12.2012.

Minulle tuli hienoisena yllätyksenä, että myös Ramirent löytyy osinkoyhtiöiden listalta – yhtiöhän on profiloitunut 2000-luvun aikana pörssissä lähinnä kasvuyhtiön statuksella, mihin liittyy yleensä alhainen efektiivinen osinkotuotto ja korkea tulevaisuuden kasvupotentiaali. Yhtiön osake on kuitenkin laskenut viime vuosina arvostuksessa edellisen noususuhdanteen huippukertoimista. Vuoden 2012 ensimmäisten yhdeksän kuukauden aikana yhtiön tulos on kohentunut selvästi ja rahavirta (investointien jälkeen) kääntynyt merkittävästi parempaan suuntaan. Myös nettovelkaisuutta kuvaava gearing on laskenut kohtuulliselle, joskaan ei vielä erityisen vahvalle 73% tasolle.

Pidän Inderesin osinkoennustetta Ramirentin kohdalla melko optimistisena skenaariona ja olisin osakkeenomistajana varuillani suhdanneherkän rakennussektorin näkymien osalta vuodelle 2013. Korkea efektiivinen osinkotuotto ei lämmitä mieltä, jos yhtiö joutuu ensi vuonna paikkaamaan tasettaan kalliilla tavalla suhdanneongelmien vuoksi. Puskureita siis kannattaisi mielestäni jättää yhtiön kassaan pahemman päivän varalle.

Hieman tunnelmaa latistavana lisäyksenä on todettava merkinnän lopuksi, että yllä listatut korkeat efektiiviset osinkotuotot eivät muodosta oikotietä onneen. Oikeastaan ne johtavat osakesijoittajan todennäköisesti harhapolulle pitkän aikavälin tuottojen näkökulmasta. Nimittäin uskon, että osakekannan markkina-arvoa maksimoidakseen pörssiyhtiön tulee maksimoida maksamaansa osinkovirtaa tulevaisuudessa, eikä suinkaan nykyhetkellä. Jos liiketoiminnan nettotuloksesta jaetaan valtaosa voitonjakona osakkeenomistajille, jää yhtiön tulevaisuuden kasvuhankkeisiin yleensä auttamattoman pieni rahasumma ainakin oman pääoman ehtoisen tulorahoituksen osalta.

enkilökohtaisesti suosin yhtiöitä, jotka eivät yleensä loista efektiivisen osinkotuoton perusteella laadittujen listojen kärkisijoilla. Minulle tärkeintä ei ole korkea osinkotuotto sijoitushetkellä, vaan kasvava osakekohtainen osinko pitkän sijoitushorisontin aikana. Kun pörssiyhtiön maksama osinko kasvaa vuosi toisensa jälkeen, on sijoittajan omaan hankintahintaan laskettu osinkotuotto kohonnut yleensä jo muutaman vuoden kuluttua sijoitushetkestä erinomaiselle tasolle. Laatuyhtiöistä mainittakoon tältä osin erinomaisena esimerkkinä The Coca-Cola Company, joka edustaa kirjoitushetkellä salkkuni toiseksi suurinta ulkomaista sijoitusta. Yhtiö on kasvattanut osakekohtaista osinkoaan tasan 50 vuotta putkeen. Omasta näkökulmastani tärkeintä on toki se, että yhtiö tekee saman tempun myös tulevina vuosikymmeninä.

Jukka Oksaharju on Nordnetin meklari.

Artikkeli on julkaistu Nordnet –blogissa 23.11.2012. 

Kirjoittaja omistaa kirjoitushetkellä mainituista yhtiöistä The Coca-Cola Companya. Kirjoittajan mielestä erityisen mielenkiintoinen listan ulkopuolinen kotimainen osinko-osake on Sampo. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju). Kirjoittaja on julkaissut sijoituskirjan Hyvästä yhtiöstä hyvään sijoitukseen.

Kirjoittajasta

Jukka Oksaharju

Jukka Oksaharju on Nordnetin osakestrategi. Seuraa @JukkaOksaharju Twitterissä.

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.