Sukupuoli, siviilisääty, terveys, työssäkäynti ja eläketaso ennakoivat vanhuuseläkepäivien pituutta. Avioliitossa elävä, terve, hyvätuloinen ja työssäkäyvä nainen nauttii vanhuuseläkettä todennäköisesti pidempään kuin muut, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimuksesta.
Korkein riski menehtyä on työkyvyttömyyseläkkeeltä vanhuuseläkkeelle siirtyneellä matalatuloisella miehellä. Työkyvyttömyyseläkkeen edellytys on heikentynyt työkyky, joka on usein seurausta alentuneesta terveydentilasta.
ETK:n tutkimuksessa tarkastellaan Suomen suurimman ikäluokan, vuonna 1947 syntyneiden, kuolevuutta vuosina 2007–2020.
Naiset nauttivat miehiä todennäköisemmin vanhuuseläkkeestä pitkään. Naisten suhteellinen riski menehtyä seuranta-aikana oli puolet (55 %) pienempi kuin miehillä.
Myös siviilisääty näyttää ennakoivan eläkeajan pituutta. Eronneiden suhteellinen riski menehtyä oli 60 prosenttia avioliitossa eläviä suurempi. Naimattomilla vastaava luku on 70 prosenttia.
Koulutusasteittain tarkasteltuna huomataan, että vain perusasteen suorittaneilla on suurempi riski menehtyä kuin keskiasteen suorittaneilla.
Selviytymistodennäköisyys liittyy myös kuukausieläkkeen suuruuteen. Pienin suhteellinen riski menehtyä on suurimpia eläkkeitä saavilla. Tulos ei ole yllättävä, sillä, suurituloisemmat elävät keskimäärin muita pidempään.
Työtaakkaansa työuran loppupuolella osa-aikaeläkkeellä keventäneillä oli suurempi selviytymistodennäköisyys kuin suoraan vanhuuseläkkeelle siirtyneillä. Heillä on myös ollut vakaa työmarkkina-asema, joka saattaa selittää alempaa riskiä menehtyä.
NUMERO 108 168 Vuonna 1947 syntyi 108 168 vauvaa. Kyseessä on suurin Suomessa ikinä syntynyt ikäluokka. Lähde: ETK
Minna Petäinen
