veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

KOTI

Miten jätteiden lajittelu vaikuttaa kodin jätehuoltokustannuksiin?

Miten jätteiden lajittelu vaikuttaa kodin jätehuoltokustannuksiin?
12.10.2018

Kiinteistöjä yritetään saada lajittelemaan jätteitään selvästi nykyistä enemmän. Onko jätteiden lajittelu asukkaan kannalta taloudellisesti kannattavaa?

Moni kunnallinen jätehuoltoyhtiö kannustaa kiinteistöjä aktiivisesti jätteiden lajitteluun. Käytännössä erilaisten hyötyjakeiden – muovin, metallin, kartongin, lasin ja biojätteen – astiantyhjennys on määritelty usein halvemmaksi kuin sekajäteastioiden tyhjennys.

Helsingin Seudun Ympäristöpalveluiden hinnaston mukaan yhden 600–660 litran sekajäteastian vuokra ja tyhjennys kerran viikossa maksaa rivi- ja kerrostaloille noin 596 euroa vuodessa.

Hintaero sekajätteen ja hyötyjakeiden välillä ei ole aina suuri. Itse asiassa HSY:n nykyisen hinnaston mukaan biojätteen tyhjennys maksaa enemmän kuin sekajätteen tyhjennys.

Sen sijaan kartonkien ja muovien lajittelu näyttäisi olevan kiinteistöille taloudellisesti kannattavaa. Muoveille tarkoitetun 660 litran jäteastian tyhjennys kerran viikossa maksaa HSY:llä astiavuokrineen 486 euroa vuodessa. Kartonkien osalta summa on 283 euroa, eli säästöä syntyy yli 50 prosenttia, mikäli kartongit laittaa sekajätteen sijasta niille varattuun astiaan.

Kiinteistöt voivat vaikuttaa jätemaksujensa suuruuteen lajittelemalla, mutta myös säätämällä jäteastioiden määrää, kokoa ja tyhjennysväliä.

Pienissä kiinteistöissä hinnat voivat nousta

HSY:llä työstetään parhaillaan uusia jätehuoltomääräyksiä, joilla pyritään lisäämään kiinteistökohtaista lajittelua.

”Ensi vuoden aikana tarkastelemme, minkälainen ohjaava jätetaksa on. Mietimme uusiksi eri astioiden hintoja niin, että ne kannustaisivat enemmän lajitteluun. Ensi vuoden hinnastoon uudet taksat eivät vielä ehdi”, HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen sanoo.

Inkisen mukaan hintaero sekajätteen ja muiden jakeiden välillä todennäköisesti kasvaa tulevaisuudessa. Toisaalta vaikka kierrätys lisääntyy, Inkisen mukaan paineita on pikemminkin nostaa kuin laskea hintoja.

”Pienemmillä kiinteistöillä maksut saattavat jonkin verran nousta. Aloitamme kaupunkimaiset palvelut pienille kiinteistöille, jotka tähän asti ovat vieneet kierrätettävät jätteensä kiinteistön ulkopuolelle. Aiemmin isommat kiinteistöt ovat maksaneet pienempienkin kiinteistöjen maksuosuutta”, Inkinen sanoo.

Jatkossa HSY:n uudet jätehuoltomääräykset koskevat alueen kiinteistöjä, joissa on vähintään viisi asuntoa. Tätä pienemmät kiinteistöt joutuvat jatkossakin tukeutumaan alueellisiin kierrätyspisteisiin. Tosin HSY kokeilee parhaillaan monilokeroisia jäteastioita omakotitalojen jätehuoltoon.

Vapaaehtoisuus voi jäädä historiaan

Tulevaisuudessa valtaosalla kiinteistöistä ei ole enää mahdollisuutta valita, kierrättääkö vai ei, sillä uudet jätehuoltomääräykset todennäköisesti velvoittavat kiinteistöt lajittelemaan jätteitään.

”Kyse ei ole siitä, kannattaako ihmisen lajitella, vaan me lähdemme siitä, että kaupunkimaisen elämän velvoite on toimia yhteisvastuullisesti ja ohjata materiaalit hyötykäyttöön. Tämä tietenkin maksaa, mutta jätehuollon kustannukset kiinteistöjen kokonaismenoista ovat aika pienet”, Inkinen sanoo.

Helsingin seudulla kaikki kierrätetyt jakeet ohjataan pakkaustuottajayhteisöjen vastaanottopaikkoihin – laitoksiin, joissa materiaali saadaan hyötykäyttöön. Inkinen ei kuitenkaan usko, että kierrätyksestä saadut tuotot näkyisivät asukkaiden kukkaroissa halvempina jätemaksuina.

”On vaikea nähdä, että tuottajayhteisöt haluaisivat luovuttaa saamaansa taloudellista hyötyä asukkaisiin päin. Me emme voi vaikuttaa asiaan, sillä ne ovat tuottajayhteisöjen ja teollisuuden välisiä sopimuksia”, Inkinen sanoo.

Outi Airaksinen

Kuva: HSY / Suvi-Tuuli Kankaanpää

Blogeissa

Rahat, verot, työ & eläke

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.