Näin hiljattain Deutsche Bankin tilaston, jonka mukaan yli puolet eurooppalaisista on joskus kuullut Chat GPT:stä. Luvut ovat nousseet tänä vuonna raketin lailla. Hype näyttää tarttuneen myös harvalukuiseen joukkoon teknologiayhtiöiden osakkeita, ja mediassa tekoälyä käsitellään aiempaa enemmän.
Kenties tästä syystä olen tänä vuonna useasti saanut vastata kysymykseen siitä, miten tekoälyyn voisi tai pitäisi sijoittaa.
Teknologiaa kehittävät yhtiöt ovat ilmiselvä vaihtoehto
Ilmiselvä vaihtoehto on sijoittaa suoraan yhtiöihin, jotka tavalla tai toisella kehittävät tekoälyä ja siihen liittyvää teknologiaa. Näin monet sijoittajat näyttävät tehneenkin: esimerkiksi tekoälylaskennan maailmanlaajuiseksi johtajaksi itseään kehuvan Nvidian osake on tänä vuonna keulinut +180 %.
Koska vaihtoehto on ilmiselvä, siinä on myös ilmiselvä sudenkuoppa: saman sijoitusidean ovat keksineet käytännössä kaikki muutkin, minkä vuoksi ensimmäisenä mieleen tulevien yhtiöiden arvostus on karannut suolaiseksi. Esimerkiksi Nvidia hinnoitellaan nykyisellään P/E-kertoimella 48. Toisin sanoen yhtiön tuloksen pysyessä nykyisellään, yhtiöltä kestäisi noin 48 vuotta tienata rahat takaisin tänään osaketta ostavalla uudelle omistajalleen.
Toinen mahdollinen sudenkuoppa on tulevaisuuden voittajien ennustaminen. Teknologiassa – ja varsinkin uudessa teknologiassa – kilpailuedut kuroutuvat umpeen nopeasti. Nykyisille markkinajohtajille saattaa jo seuraavan muutaman vuoden aikana ilmestyä uusia haastajia, jotka valtaavat markkinan.
Esimerkiksi älypuhelimissa markkinajohtajat vuonna 2009 olivat Nokia, RIM ja Apple. Haastajia olivat muun muassa Samsung ja HTC. Markkinajohtajista on jäljellä enää Apple, jonka rinnalle on noussut aiempi haastaja Samsung. Täysin uusina niminä listalle ovat nousseet Xiaomi, Oppo ja Vivo1.
Ei siis auta, vaikka tunnistaisi nousevan teknologisen trendin oikein, jos sattuu veikkaamaan väärää hevosta sen sisällä. Hajautetut ratkaisut, kuten rahastot, ovat usein tästä syystä järkevämpiä vaihtoehtoja kuin yksittäisen tai muutaman osakkeen poimiminen.
Ajattele laaja-alaisesti
Entä ovatko tuottoisimmat vaihtoehdot nimenomaan teknologiayhtiöissä? Eivät välttämättä. Monesti hypeen mukaan hyppääminen on rankaissut sijoittajia hieman pidemmällä aikavälillä, kun huuma on haihtunut.
”Natoon on vaikea sijoittaa”, totesi Björn Wahlroos aiemmin tänä vuonna. Lauseen taustalla lienee ajatus, että Suomen jäsenyys puolustusliitossa vahvistaa rauhaa ja luo vakautta, mikä rohkaisee ulkomaisia investointeja Suomeen. Hyödyt jakautuvat kuitenkin laajasti kaikille suomalaisille toimijoille, minkä takia sijoittajana on vaikeaa tunnistaa kohteita, jotka erityisesti jäsenyydestä hyötyisivät.
Rohkenen ehdottaa, että sama pätee myös tekoälyyn. Tekoäly ei ole niinkään oma toimialansa, johon voi sijoittaa, vaan pikemminkin teknologia, joka leikkaa läpi koko yhteiskunnan ja muokkaa kaikkia toimialoja jollain tavalla.
Sijoittajan kannattaakin keskittyä tunnistamaan toimialoja ja yhtiöitä, jotka voivat tekoälyä hyödyntämällä parantaa tuottavuuttaan. Tällaisia toimialoja lienevät etenkin tietointensiiviset ja palvelualat.
Esimerkiksi USA:ssa, missä laintulkinta perustuu ennakkotapauksiin, relevanttien ennakkotapausten seulonta oikeushistoriasta sujuu tekoälyltä huomattavasti nopeammin kuin ihmiseltä, mikä parantaa asianajajien tuottavuutta.
Tuottavuuden parantuminen, jonka koneet ja automaatio toivat teollisuuteen, lienee tekoälyn myötä edessä tieto- ja palvelualoilla.
Entä mitä tuumaa tekoäly itse?
Kaiken tekoälyhehkutuksen keskellä olisi epäreilua olla antamatta myös tekoälylle mahdollisuutta vastata otsikon kysymykseen.
Kysyttäessä Chat GPT antaa kauniisti jäsennellyn vastauksen, jonka voi tiivistää seuraavasti: tekoälyyn voi sijoittaa sijoitusrahastojen, yksittäisten osakkeiden, ETF:n ja indeksirahastojen tai start up -sijoitusten kautta. Lopuksi se aiheellisesti huomauttaa sijoitustoiminnan riskeistä ja muistuttaa, että ennen sijoituspäätöksen tekemistä on syytä tehdä huolellista omaa tutkimusta tai hakea apua rahoitusasiantuntijoilta.
Vastaus on sinänsä ihan oikein. Tekoälyyn voi sijoittaa kaikilla mainituilla instrumenteilla, mutta eri instrumenttien luetteleminen tuo vain vähän lisäarvoa kysyjälle, joka pyrkii muodostamaan omaa näkemystään aiheesta. Jos tekoälyn tuottaman listan antaisi toteutettavaksi tekoäly-traderille, ostoslistalle päätyisi todennäköisesti aivan kaikkea.
Toistaiseksi ihmisäly antaa siis kysymykseen paremman vastauksen – ainakin omasta mielestään.
Topias Kukkasniemi
1Lähde: Statista.com Älypuhelinten markkinaosuuksien kehitys 2009-2023.
Kommentoi