veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Kenen verotus kiristyy, kenen kevenee – ja miten käy kuluttajan ostovoimalle?

Mikael Kirkko-Jaakkola
Mikael Kirkko-Jaakkola

Veroekonomisti

Mikael Kirkko-Jaakkola on Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti, joka kävelee työmatkansa kesät talvet. Seuraa häntä Twitterissä @veroekonomisti

Syksyllä eduskunnassa ja mediassa käytiin paljon keskusteluja siitä, miten hallituksen budjetti vaikuttaa kotitalouksien tuloihin ja ostovoimaan vuonna 2020. Huomio on keskittynyt vero- ja sosiaaliturvamuutosten vaikutuksiin kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin.

Eduskunnan tietopalvelun ja valtiovarainministeriön tekemät tulonjakolaskelmat kertovat, että pienituloisimmissa tulokymmenyksissä käytettävissä olevat tulot keskimäärin nousevat ja suurituloisimmissa laskevat. Keskimmäisissä pysyvät jotakuinkin ennallaan. Tuloluokkien sisällä on toki hajontaa, eli esimerkiksi kaikkien pienituloisten taloudellinen asema ei kohene, vaan se riippuu mm. siitä, onko toimeentulon lähde palkka, eläke vai jokin muu tulo.

Pienituloisten käytettävissä olevien tulojen keskimääräistä kasvua selittävät sosiaaliturvan muutokset, koska mihinkään etuuteen ei ole tulossa leikkauksia. Suurin positiivinen vaikutus on takuu- ja kansaneläkkeen korotuksella, mutta myös perusturvaetuuksien korotukset kohentavat niitä saavien tuloja.

Verotuksen osalta edellä mainitut laskelmat antavat vaillinaisen kuvan, koska ansiotuloverotuksen indeksitarkistukset on niissä huomioitu käytettävissä olevia tuloja puolella miljardilla eurolla lisääväksi muutokseksi. Toisin on sosiaaliturvan indeksitarkistusten kanssa. Ansiotuloverotukseen tehdään tarkistukset, koska progression takia tuloveroprosentti nousisi muuten joka vuosi nimellisen yleisen ansiotason nousun johdosta, mikä söisi ostovoimaa.

Varsinainen hallituksen 200 miljoonan euron tuloverokevennys kohdistuu pienituloisimmille. Toisaalta palkansaajien sosiaalivakuutusmaksut nousevat vuonna 2016 solmitun kilpailukykysopimuksen takia, mikä syö palkansaajien käytettävissä olevia tuloja 400 miljoonalla eurolla.

Vero- ja etuusmuutosten vaikutukset yksittäiseen kotitalouteen vaihtelevatkin paljon riippuen siitä, kuinka suuret tulot ovat ja mistä ne on saatu.

Kansaneläkettä saavien käytettävissä olevat tulot kasvavat, vaikka eläkkeensaajien verotus pysyy jotakuinkin ennallaan. Sen sijaan kokoaikatyötä tekevien palkansaajien tuloista entistä suurempi osuus menee veroihin ja veronluonteisiin maksuihin sosiaalivakuutusmaksujen noustessa. Vain alle 25 000 euroa vuodessa ansaitsevien palkansaajan verotus voi hitusen keventyä. Keskituloisen palkansaajan veroprosentti nousee sen sijaan noin 0,4 ja suurituloisempien 0,5–0,6 prosenttiyksikköä, kun palkka nousee ennustetun keskimääräisen ansiokehityksen mukaan. Jos sattuu asumaan jossakin niistä 53 kunnassa, missä kunnallisveroprosentti nousee, verotus kiristyy tätä enemmän.

On hyvä muistaa, että vero- ja etuusmuutosten lisäksi ostovoima riippuu myös ansiotason ja kuluttajahintojen noususta. Käynnissä oleva liittokierros vaikuttaa palkkojen nousuun vuonna 2020. Yleisen hintatason ennakoidaan nousevan maltillisesti. Hintatasoa nostaa mm. bensan, dieselin ja tupakan valmisteverojen korotukset vuoden mittaan.

Mikael Kirkko-Jaakkola

Lue myös:

 

 

Kommentit (0)
 

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan yksi ynnä yhdeksän?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit