Venäläisillä on hieno vanha sanonta: kun syyllinen on tiedossa, kyllä rikoskin löytyy. Vasemmistoliiton ’Kestävä verouudistus’ -nimisessä vero-ohjelmassa syyllinen on tiedossa jo ensimmäiseltä sivulta. Ei tarvitse jännittää viimeisille sivuille saakka ymmärtääkseen kapitalismin, markkinatalouden, yritysten ja yrittäjien olevan vastuussa muun muassa eriarvoisuudesta, vaurauden keskittymisestä, ilmastonmuutoksesta ja luonnon monimuotoisuuden hupenemisesta.
Syntilista on pitkä ja karvainen kuin vuoristogorillan käsivarsi. Kyseessä on muuten ainoa puolueiden vero-ohjelma, joka starttaa reippaasti negaatiolla liikkeelle. Muilla puolueilla positiivisia asioita on saatu mukaan ainakin ingressitasolla.
Vasemmistoliiton sinänsä laadukkaasti kirjoitettuun 27-sivuiseen ohjelmaan ei ole saatu yrittäjää terminä mahdutettua kuin yhden kerran. Silloinkin ainoastaan pien-etuliitteen kerran. Yksin- ja pienyrittäminen on söpöä. Sen jälkeen ohjelmassa ei ole muuta kuin pelkkää työntekijöiden riistoa ja ympäristön tuhoamista.
Vasemmistoliiton ohjelman ainoa verollinen kädenojennus yrittäjille on arvonlisäveron alarajan nostoehdotus 10 000 eurosta 30 000 euroon. Ehdotus, josta valtiovarainministeriö ei ole ollut innoissaan. Eikä vähiten sen vuoksi, että se pienentää reippaasti valtion verotuloja. Samalla se myös luo kasvun esteen yritystoiminnan kasvattamiselle.
Ohjelmassa ei ole yhtään laskelmaa siitä, miten siinä ehdotetut muutokset tuovat tai vievät verotuloja. Demarit valitsivat saman strategian. Näin keskustelun pystyy pitämään mielikuvatasolla, jossa oikeudenmukaisuus lisääntyy ja hyvinvointi kasvaa. Ilman, että ikävät, konkreettiset faktat kustannuksista ja tuloista pilaavat tunnelmaa.
Ohjelman kärkenä toimii ehdotus siitä, että jatkossa pääoma- ja ansiotulot tulisi jatkossa verottaa yhdellä ja samalla progressiivisella veroasteikolla. Perusteluna käytetään muun muassa sitä, että ylimmässä promillessa pääomatulojen osuus on jopa 70 prosenttia. Perustelusta tosin unohtuu, että pääomatuloista lähes puolet koostuu luovutusvoitoista, toisin sanoen omaisuuden myynnistä. Lisäksi vuodesta toiseen ansiotulojen ja pääomatulojen suhde pysyttelee suurin piirtein samalla tasolla. Ansiotulot ovat vuosittain 12-13 kertaa suuremmat kuin pääomatulot.
Vuonna 2017 veronalaisista tuloista oli ansiotuloja 129,1 miljardia ja pääomatuloja 10,1 miljardia euroa Heikki Pursiainen on taas pitkästi ja hartaasti perustellut miksi pääomatuloja pitää verottaa eri tavalla kuin ansiotuloja Mustreadin artikkelissa (€).
Vaikea on välttää vero-ohjelmaan tutustumisen jälkeen, että Vasemmistoliiton näkemys yrittämiseen ja yrittäjiin on naturalistisen kielteinen. Me yrittäjät olemme ketkuja, joiden päivät kuluvat asiakkaiden palvelemisen sijaan lähinnä veronvälttelyyn ja -kiertoon. Löytyypä ohjelmasta ihan oikea trumpilainen #fakenews väitekin:
Huomattava osa suurista pääomatuloista ei ole ”aitoja” palkkatuloja, vaan kyse on niin sanotusta tulomuunnosta eli ansioiden muuttamisesta pääomatuloiksi verotuksen minimoimiseksi. Tämä on Suomessa yleinen verovälttelyn muoto.
Lupaan taikoa tekstin kirjoittajalle tähtisen illan erinomaisen ruuan ja kalliiden juoman kera Helsingin parhaassa ravintolassa, mikäli hän pystyy osoittamaan väitteensä oikeaksi. Olen varma, että verottaja tarjoaa samaisen korean pöydän seuraavana iltana. Väitteen oikeaksi osoittaminen nimittäin kasvattaa valtion verotuloja huomattavasti.
Kim Väisänen
- Tämän viestiminen äänestäjille toisi ongelmaan ratkaisun: Kukaan ei äänestäisi puoluetta, jonka ohjelma on katastrofi kansantaloudelle ja lopulta omallekin taloudelle. Ongelma kuitenkin on suurempi kuin vassarien poliitisesti tarkoitushakuinen vero-ohjelma. Ongelma on demokratian ytimessä, jossa majailevalla mielikuvien vietävissä olevalla äänestäjällä on tasan yhtä monta ääntä kuin sillä, joka kykenee erottamaan vaalivalheen tuloslaskelmasta.
Kommentoi