veronmaksajat.fi

Kaupallisen median ongelmat Yleä suurempia

Kim Väisänen
Kim Väisänen

Yrittänyttä laitetaan

Kim Väisänen on ainakin startup-sijoittaja, sarjaepäonnistuja, hallitusamatööri, ex-pienyrittäjä ja tietokirjailija – myös Twitterissä @kimvaisanen

 

Eino Leinon riimittelemä hetken ma heilua jaksoin ei ainakaan ajallisesti kuvasta Siftings Heraldin kohtaloa. Paikallislehti Arkadelphiassa Arkansasissa jaksoi heilua alueellisten uutisten parissa peräti 127 vuotta. Loppumetreillä tilausten määrä oli kutistunut 1 600 kappaleeseen, ennen kuin julkaisija sammutti valot loppuvuodesta 2018. Kymmenentuhannen asukkaan yhteisö jäi sen vuoksi täysin vaille paikallisjournalismia. 

Vuoden 2018 jälkeen meno on ollut Jenkeissä kuin Matilla ja Tepolla, joiden vauhti on Portion Boysin kyydissä vain kiihtynyt. Vuosien 2019 ja 2022 Yhdysvalloissa lakkautettiin keskimäärin kaksi paikallislehteä per viikko. Tämän takia 70 miljoonaa ihmistä asuu nyt alueella, jolla vallan vahtikoira ei haukahda.

Kukaan ei seuraa ja raportoi ammattinsa puolesta esimerkiksi paikallisen lainsäädännön kiemuroita, ja tämä on vakava uhka demokratialle. Kun ei ole pelkoa päätyä suhmuroinnista valokeilaan, rohkeus taivuttaa yhteisiä sääntöjä omaksi eduksi nousee. Nykytrendin jatkuessa vuoden 2025 lopussa tähtilippumaan paikallisista aviiseista kolmannes sulkee ovensa lopullisesti. 

Kaikki tämä tapahtuu kapitalistisessa Yhdysvalloissa, vaikka siellä ei ole Ylen kaltaista suurta valtiollista mediakonsernia, joka talloo kaupalliset mediat littanaksi verovarojen avulla. Esimerkiksi paikallinen yleisradio, NPR National Public Radio, saa arviolta vain 17 prosenttia tuloistaan julkisista lähteistä

The Buggles väitti hittikappalessaan, että video killed the radio star. Nyt internet niistää liekin niistä kaupallisista mediataloista, joiden ansaintamalli on perustunut puusta jalostetun paperin ja sisällön yhdistelmään. Internet todellakin kills the local media. Monen paikallislehden tuloista jopa 70 prosenttia perustui luokiteltuihin ilmoituksiin, ja jo ensimmäiset nettipalvelut, kuten ilmainen Craigslist, muuttivat täysin pelisäännöt ja kuivattivat perinteiset tulovirrat. Alan suurimmat yrityksen kuten Meta ja Google mielellään hyötyvät muiden tuottamasta ilmaisesta sisällöstä, mutta pitävät sisällöstä saadut tulot tyystin itsellään.   

Suomessa ei tilanne ole Yhdysvaltoja helpompi. Helsingin Sanomat otsikoi oman juttunsa aiheesta pahaenteisesti: Suomen kaupallinen media ajautui vaikeuksiin. Huonot uutiset media-alalla ovat seuranneet toistaan. Levikit pienenevät, sunnuntaijakelut joutuvat lahtipenkkiin ja paikallisia lehtiä yhdistellään kustannussyistä. MTV ilmoitti kaikkia työntekijöitä koskevista muutosneuvotteluista, joiden ennakoidaan karsivan joka kymmenennen työpaikan. 

On älyllistä laiskuutta ja epärehellisyyttä syyttää kotimaisen median suurimmaksi tai ainoaksi ongelmaksi Ylen kieltämättä ylisuureksi paisunutta budjettia ja ylivertaisia resursseja. Vaikka eduskunnan oma mediatalo lakkautettaisiin huomenna, esimerkiksi paikallislehtien tilaajakanta siitä tuskin paisuisi. Ylen lakkauttaminen ei paikallisia ja kaupallisia medioita internetiltä ja kulutustottumusten muutokselta pelasta. 

Ylen rahoitusta ja kaupallista mediaa ei kannata kytkeä toisiinsa. Yleltä pitää pystyä vaatimaan parempaa tehokkuutta, puuttuvan rahankäytön läpinäkyvyyden parantamista ja salailun lopettamista ilman, että samalla puhutaan Lapin Kansasta ja sen levikistä. 

Tuttu paikallislehden päätoimittaja tunnusti muutaman yhteisen kaakaomukin jälkeen, että heillä printin tilaajien keski-ikä on 65+ vuotta ja vuotuinen – churn – asiakaspoistuma seitsemän prosenttia. Digiversion tilaajatkin ovat yli 50-vuotiaita. Tyhjenevässä maakunnassa nuoret eivät tilaa lehtiä, ja uskolliset tilaajat kuolevat pois. Perikunta katkaisee ensimmäisenä puhelinliittymän ja paikallislehden tilauksen. Kohta hyvinvointialueilla ja kunnissa voi tehdä päätöksiä ilman paikallismedian valvontaa. 

Miten tätä samaa epätoivottavaa kehitystä on pyritty hillitsemään maailmalla? Australiassa hallitus pakotti lainsäädännöllä Facebookin ja Googlen maksamaan välittämistään uutisista. Facebook arvioi helmikuussa 2021, että se tulee tukemaan australialaista mediaa seuraavan kolmen vuoden aikana miljardilla dollarilla. Kanada on juuri nyt säätämässä samankaltaista lainsäädäntöä. Toistaiseksi tilanne on se, että Facebook lopetti kanadalaisten uutisten linkkien jakamisen, ja kohta Google seuraa perässä

Mitä tahansa Suomessa päädytäänkin tekemään, oppia kannattaa hakea ainakin Australian ja Kanadan kokeiluista. Parasta olisi, jos kerralla aikaansaataisiin koko Euroopan Unionia koskeva ratkaisu.

Kim Väisänen

Kommentit (0)
 

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan kuusi ynnä kahdeksan?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit