veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Onko mikään niin kallista kuin halpa alkoholi?

Janne Kalluinen
Janne Kalluinen

Verolaskelmat hallussa

Janne Kalluinen on Veronmaksajien ekonomisti, joka odottaa ensimmäistä ammattilaissopimustaan jalkapalloilijaksi. Sillä välin hän tekee verolaskelmia. Seuraa Twitterissä  @jannekalluinen

Hallituksen eduskunnalle antamassa esityksessä (HE 100/2017) alkoholilaiksi on alkoholin kerrottu olevan ihmiselle haitallista kolmesta syystä: se on elimistölle myrkyllinen kemikaali, sen runsas käyttö voi aiheuttaa riippuvuutta ja se päihdyttää.

Viimeksi mainittu syy on myös peruste alkoholin käytölle. Tutkimus tukee väitettä, jonka mukaan alkoholi aiheuttaa fyysisiä ja sosiaalisia mielihyvän tunteita.

Alkoholilain kokonaisuudistusta puitiin vuositolkulla ennen kuin se lopulta tuli voimaan. Uudistuksessa vanhan alkoholilainsäädännön sääntelytaakkaa kevennettiin monilta osin.

Ehkä merkittävin yksittäinen muutos koski alkoholin vähittäismyynnin vapautumista: uudistuksessa kaupat, kioskit ja huoltoasemat saivat myyntioikeuden kaikkiin enintään 5,5 prosenttia alkoholia sisältäviin juomiin, kun aiemmin raja oli 4,7 prosenttia alkoholia sisältävissä käymistuotteissa.

Alkoholin hinta- ja kulutusennusteet

Uudistuksella arvioitiin olevan moninaisia vaikutuksia esimerkiksi alkoholin myyntiin, alkoholiverotuloihin sekä kansanterveyteen ja terveyseroihin. Kaupan teettämässä tutkimuksessa arvioitiin A-oluen, siiderien ja lonkeroiden hintojen laskevan noin 40 prosenttia1. THL arvioi yhtä suurta hinnan laskua ilmeisesti ainakin A-oluen osalta2.

Toisin kuitenkin kävi. Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksin hintaseurannan mukaan vahvojen panimotuotteiden hintojen kehitys oli maltillista vuodenvaihteen 2018 jälkeen. Vuodenvaihteessa 2017–2018 myös alkoholiverot nousivat, mikä loi hintoihin korotuspainetta.

 Vahvojen panimotuotteiden hintojen kehitys Lähde: Tilastokeskus

Vuoden 2018 aikana vahvan oluen hinta asettui vähittäiskaupassa 6-7 prosenttia halvemmaksi Alkon joulukuun 2017 hintoihin verrattuna (kts. yo. kuvio). Siiderin ja lonkeron hinnat pysyivät vastaavasti kutakuinkin samalla tasolla kuin Alkoissa loppuvuonna 2017.

Alkoissa A-oluiden ja lonkeron hinnat nousivat noin 2–3 prosenttia ja siiderin noin 5 prosenttia, mistä voidaan olettaa suuren osan olevan seurausta veronkorotuksesta. Viime vuotisen alkoholiveronkiristyksen laskennallinen vaikutus esimerkiksi A-oluttölkin (33 cl) hintaan oli noin seitsemän senttiä arvonlisäveroineen.

Alkoholilain vaikutuksista tehdyt ennusteet olivat synkkiä ja alkoholin kokonaiskulutuksen uskottiin kasvavan runsaasti. THL:n ennuste kulutuksen kasvusta nojasi pitkälti odotuksiin hintojen huomattavasta laskusta2.

Alkoholinkulutuksen arvioitiin kasvavan kokonaisuudessaan vuonna 2018 nelisen prosenttia, kun alkoholiveron kiristys otetaan huomioon.

THL:n mukaan tammi-elokuussa 2018 alkoholin kokonaiskulutus oli noussut 0,5 % vuodentakaiseen nähden. Vähittäis- ja anniskelumyynti kasvoi 1,1 % ja matkustajatuonti väheni 2,9 %. Myynti päivittäistavarakaupassa kasvoi 5,9 prosenttia, anniskelumyynti 1,0 prosenttia, siinä missä Alkon myynti väheni 4,6 prosenttia.4

Kaupan julkaiseman tuoreen arvion mukaan kulutus kasvoi vuonna 2018 niin ikään 0,5 %. Tuontikulutuksen arvioidaan vähentyneen 1,5 %.5

Suuri osa Alkon myynnin laskusta selittynee lonkeron myynnin vähenemisellä. Osansa on kuitenkin myös muun menekin alentumisella: viinien ja viinaksien myynti on laskenut kauttaaltaan tammi-lokakuussa 2018 verrattuna vuodentakaiseen jopa hämmentävän paljon Valviran tilastojen mukaan. 6 Osansa on toki veronkiristykselläkin, joka painottui viineihin.

Viina halpenee – pullo kallistuu

Kysynnän ja tarjonnan lait vaikuttaisivat pätevän alkoholinkulutuksen suhteen. Kuviossa on esitetty alkoholinkulutus Suomessa henkeä kohden sekä alkoholin reaalihinnat vuodesta 2000. Alkoholin kulutus sisältää myös tilastoimattoman kulutuksen, joka pitää sisällään myös esimerkiksi tuonnin ja alkoholin kotivalmistuksen. 

alkoholinkulutus Suomessa henkeä kohden sekä alkoholin reaalihinnat vuodesta 2000. Lähde: Kuluttajahintaindeksi, THL, Sotkanet

Hinnan ja kulutuksen välillä näyttäisi kuvion perusteella olevan käänteinen riippuvuus. Kun hinta on laskenut, kulutus on samaan aikaan kasvanut. Hinta ei toki ole ainut alkoholin kulutukseen vaikuttava tekijä.

Huomattavaa on, että alkoholijuomien hinta nousi Tilastokeskuksen tietojen mukaan reaalisesti noin 3,2 prosenttia vuonna 2018 vuodentakaiseen nähden. Se on reippain kasvuvauhti moneen vuoteen, mitä selittää osin veronkorotus. Vuodesta 2008 lähtien alkoholiverotusta on kiristetty Suomessa useaan otteeseen.

Tilastokeskuksen tietojen mukaan keskiolut on kallistunut harvinaisen paljon vuonna 2018: 12 oluen pakkaus maksoi keskimäärin 13,79 euroa, kun 2017 sama kustansi 12,37 euroa (+ 11,5 %).

Alkoholikuolemien ja alkoholinkulutuksen välillä vaikuttaisi olevan varsin kiinteä suhde. Kulutuksen muutokset ovat näkyneet jopa hämmentävän suoraviivaisesti alkoholikuolemien määrässä.

Suomalaisten alkoholinkulutus kasvoi vuosituhannen vaihteen jälkeen roimasti. Suomi kevensi alkoholiverotustaan reippaasti vuonna 2004 samalla, kun Viro liittyi EU:hun. Alkoholikuolleisuus (per 100 000 henkeä) nousi vuosien 2003–2007 välillä peräti 11 hengellä, noin 37 prosenttia. 

 Suomalaisten alkoholikuolleisuus ja alkoholinkulutus

Tilastojen valossa alkoholin hinnalla ja kulutuksella sekä kulutuksella ja alkoholikuolemilla näyttäisi olevan yhteys. Hintaa halvasta alkoholista ei nähtävästi maksetakaan marketin kassalla, vaan hautaustoimistolla. Hintalappunsa on virkavallan työllistämisellä, työpoissaoloilla kuin päihdeongelmillakin.

Ehkäpä meillä siis olisikin varaa maksaa kaupassa muutama euro enemmän alkoholijuomistamme.

Osuivatko ennusteet?

Ennuste alkoholinkulutuksen neljän prosentin kasvusta vuonna 2018 näyttäisi mm. THL:n tuoreimman tilaston (1–8/2017 - > 1–8/2018: + 0,5 %) mukaan olevan yliarvio. Synkkiä kulutusennusteita on kritisoitu tarpeettomankin paljon ja ehkä jopa hieman vahingoniloiseen sävyyn. Kritiikistä on paistanut läpi, että uhkakuvia uuden alkoholilain vaikutuksista oltaisiin maalailtu suotta.

Paitsi oluiden, myös kauppoihin siirtyvien siiderien ja lonkeroihin hinnan ennustettiin alentuvan noin 40 prosentilla. A-oluen hinta laski todellisuudessa noin 6–7 prosenttia, siiderin ja lonkeron hinta hädin tuskin muuttui. Sikäli ei ole ihmekään, jos kulutusta ei osattu ennustaa oikein.

Mutta miksi hintaennuste ampui niin räikeästi yli? Nyt etenkin panimotuotteiden ystävät voisivat varsin perustellusti kysyä: miksi täydellisempi kilpailu hyödytti kuluttajan kukkaroa lopulta vain hitusen verrattuna ennakkoarvioihin?

Veronkorotus tuskin selittää poikkeamaa arviossa paljoakaan: Alkon hinnat nousivat veronkorotuksen voimaantulon jälkeen vain 2–5 prosenttia ko. tuotteissa.

Korkeammilla hinnoilla on toki hyväkin puolensa. Tyytyväisimpiä voivat olla ne, jotka eivät viime vuonna juoneet itseään hengiltä toteutumatta jääneen hinnanalennuksen takia.

Miksi kulutamme enemmän kuin ennen?

Alkoholinkulutuksen trendi on viime vuosina ollut laskeva. Laskutrendi on pikemminkin monen asian summa kuin yhden yksittäisen muutoksen aiheuttamaa. Esimerkiksi alkoholimainontaa on viime vuosina rajoitettu, mikä lie vähentänyt kulutusta huomaamattamme.

Monet arvelevat, ettei alkoholilain uudistus olisi vaikuttanut meihin siten, että myynnin vapautumisen ja vapauden tuoman vastuun myötä juomakulttuurimme olisi kehittynyt ja että olisimme kuin yhteisestä sopimuksesta myös alkaneet juoda järkevämmin. Jalo ja juhlava ajatus, joka totta puhuen kaipaisi reipastakin ”ripausta suolaa”.

Toisaalta, kun juomasekoitusten myynti alkoholilain uudistuksen ansiosta vapautui, lonkeron myynti siirtyi voimakkaasti Alkosta vähittäiskauppaan. Kun lonkeron ostamisen vuoksi ei enää tarvitse poiketa Alkossa, jäävät muut heräteostoksetkin silloin tekemättä. Tämän vaikutuksesta kulutukseen olisi mielenkiintoista saada valistuneita arvioita.

Vuonna 2018 hinnat nousivat vuodentakaisesta. Nykynuoriso on enenevästi ex-nuorisoa raittiimpaa ja alkuvuoden tilastojen mukaan alkoholituontikin on vähentynyt. Näiltä osin voisi odottaa, että kulutuskin olisi jatkanut laskuaan.

Ennakkotilastot ja tuoreet ennakkoarviot vuodelta 2018 eivät kuitenkaan tätä odotusta tue, vaan kulutus on kääntynyt pieneen nousuun aiemmasta suunnasta poiketen. Etenkin hintojen reipas nousu huomioiden olisi paljon sanottu, että syy trendin kääntymiseen olisi yksinään kesän viinahelteet.

Mikä siis selittää kääntyneen suunnan?

 Janne Kalluinen

Viittaukset:

1https://www.pty.fi/fileadmin/user_upload/tiedostot/Tiedotteet/Tiedotteiden_liitteet_2017/Alkoholilaki_selvitys_vaikutuksista_Taloustutkimus_2017.pdf

2 https://www.hs.fi/paivanlehti/25112018/art-2000005909782.html

3 https://www.stat.fi/tietotrendit/blogit/2018/vahvat-oluet-ja-lonkerot-tulivat-vahittaiskauppoihin-miten-kavi-hinnoille/

4 https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/paihteet-ja-riippuvuudet/alkoholi/alkoholijuomien-kulutus

5https://www.pty.fi/fileadmin/user_upload/tiedostot/Tutkimukset/Alkoholi/Alkoholitutkimukset_2019/Taloustutkimus_Alkoholilaki_seuranta_vahittaiskulutus_2018.pdf

6 https://www.valvira.fi/alkoholi/tilastot/alkoholitilastot-vuosi-2018  

Kommentit (0)
 

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan kahdeksan ynnä kaksi?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.