veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Vanhuksissa on tulevaisuus – senioritalouksilla on kulutusvoimaa

Olli Kärkkäinen

Vanhustaloudet ovat vuosi vuodelta yhä merkittävämpi tekijä taloudessa ja päätöksenteossa. Käynnissä oleva ikärakenteen muutos myllertää julkista sektoria, kun yhä suurempi osa julkisista menoista menee eläkkeisiin ja vanhusväestön terveyspalveluihin. Ikärakenteen muutos on kuitenkin myös mahdollisuus. Vanhustalouksien osuus kokonaiskulutuksesta kasvaa huimaa vauhtia, mikä muuttaa kotitalouksien kulutusrakennetta ja synnyttää uudenlaista kulutuskysyntää.

Tilastokeskuksen tuoreen kulutustutkimuksen mukaan yli 64-vuotiaiden kotitalouksien osuus kokonaiskulutuksesta on kasvanut tällä vuosikymmenellä kymmenellä prosenttiyksiköllä. Vuonna 2016 jo viidesosa kotitalouksien kokonaiskulutuksesta tuli vanhustalouksista. Kuten alla olevasta kuviosta voidaan nähdä, kasvuvauhti on tällä vuosikymmenellä kiihtynyt. Neljän viimeisimmän vuoden aikana vanhustalouksien kulutusosuus kasvoi kuudella prosenttiyksiköllä. Vanhustalouksien yksityisen kulutuksen arvo onkin kasvanut jo yli 20 miljardiin euroon, mikä on merkittävä kulutuspotti.

Yli 64-vuotiaiden kulutusosuuden kasvu selittyy suurelta osalta ikärakenteen muutoksella; yli 64-vuotiaiden osuus väestöstä on kasvanut vuosituhannen alusta noin 15 prosentista yli 20 prosenttiin. Vanhustalouksien kulutusosuutta on kasvattanut myös eläkeläisten tulorakenteen muutos. Työeläkkeiden osuus eläkeläisten tulonlähteenä on kasvanut, mikä on nostanut eläkeläisten keskimääräistä tulotasoa. Uusilla eläkeläisillä tulotaso on aiempaa parempi, mikä mahdollistaa korkeamman kulutustason. Vuosien 2012–2016 välillä eläkeläisten keskimääräiset kulutusmenot kasvoivatkin reaalisesti 14 prosenttia siinä missä kaikkien kotitalouksien keskimääräinen kulutus kasvoi vain prosentin.

Senioritalouksien kulutusvoiman kasvu muuttaa Suomen kulutusrakennetta. Yli 64-vuotiaiden kotitaloudet käyttävät keskimääräistä suuremman osan kulutuksestaan asumiseen, elintarvikkeisiin ja terveyspalveluihin. Osittain varmasti tulotason kohentumisen myötä vanhustalouksien kulutusmenot mm. hotelli- ja ravintolapalveluihin ovat kasvaneet viime vuosina. Ikäihmisillä tulee olemaan myös merkittävä poliittinen vaikutusvalta; ensi vuoden eduskuntavaaleissa yli neljäsosa äänestysikäisistä on yli 64-vuotiaita, joiden äänestysaktiivisuus on vieläpä keskimääräistä korkeampi.

Väestörakenteen muutos nähdään julkisessa keskustelussa haasteena; puhutaan kestävyysvajeesta, hoivamenojen kasvusta ja nettoveronmaksajien katoamisesta. Haaste se toki onkin. Työikäisen väestön määrä kääntyi laskuun 2009 ja väestöennusteen mukaan jatkossa ainoa määrältään kasvava ikäryhmä on yli 74-vuotiaat. Julkiset menot siis kasvavat samaan aikaan kun julkisen sektorin rahoittajien määrä laskee. Ikärakenteen muutos osaltaan myös pienentää kotitalouksien kokonaiskulutusta, eläkeläisten tulotaso kun on palkansaajia matalampi.

Haasteista huolimatta ikärakenteen muutoksesta kumpuava vanhusväestön kulutusvoiman kasvu on kuitenkin myös monille aloille mahdollisuus. Jatkossa yhä aktiivisemmat ja vauraammat seniorit tulevat olemaan merkittävä kuluttajajoukko, jonka vaikutusta kulutuskysyntään ei tule vähätellä. Tulevaisuudessa kuluttajan valta on entistäkin vahvemmin vanhusväestön käsissä.

Olli Kärkkäinen

Kirjoittaja on yksityistalouden ekonomisti Nordeassa. 

Kirjoittajasta

Olli Kärkkäinen

Olli Kärkkäinen on yksityistalouden ekonomisti Nordeassa. Seuraa @OlliKarkkainen Twitterissä.

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.