”Eläkkeelle 50-vuotiaana!”, ”Taloudellisesti riippumattomaksi 35-vuotiaana!” – mediassa on viime aikoina ollut esimerkkejä säästäjistä, joilla on kovat säästötavoitteet. Tavalliselle säästäjälle liian kovat tavoitteet voivat kuitenkin olla haitallisia.
Yleensä mediassa esiintyvät esimerkkisäästäjät ovat nuoria miehiä, jotka pyrkivät aktiivisesti maksimoimaan tuloistaan säästöön jäävän osuuden minimoimalla kulujaan. Sijoittaminen on hieno harrastus, johon voi halutessaan käyttää paljon aikaa. Tavallisimmin säästämisen tarkoitus on kuitenkin kerryttää puskuria pahan päivän tai vanhuuden varalle. Tämä ei välttämättä vaadi paljon aikaa tai vaivaa.
Nordean teettämän tuoreen kyselytutkimuksen mukaan vain neljäsosa suomalaisista uskoo lakisääteisen eläkkeen riittävän siihen, että on varaa tehdä haluamiaan asioita eläkeiässä. Suurin osa suomalaisista kokeekin tarpeelliseksi varautua taloudellisesti eläkepäiviä varten. Kuitenkin vain puolet on varautumisen aloittanut esimerkiksi säästämällä.
On totta, että kaikilla säästäminen ei ole taloudellisesti mahdollista. Jos elää kädestä suuhun, ei säästöön jää rahaa vaikka haluaisi. Osa kuitenkin saattaa siirtää säästämisen aloittamista tulevaisuuteen, koska ajattelee säästämisen vaativan paljon aikaa tai varallisuutta. Tämä on harha, jota median henkilökuvat niukkuussäästäjistä saattavat vahvistaa.
Säästämisessä nimittäin vaikeinta on aloittaminen. Aloittaminen on säästämisessä myös tärkeintä. Tänä vuonna kolmekymppisiään juhlivilla tavoite-eläkeikä on 70 vuotta. Jos aloittaisi säännöllisen säästämisen nyt ja säästäisi 50 euroa kuussa, olisi 40 vuoden päästä säästösumma kasvanut 4 prosentin tuotto-odotuksella lähes 58 000 euroon. Jos sen sijaan aloittaa säästämisen vasta 50-vuotisjuhlien jälkeen, täytyisi 20 vuoden säästösumman olla lähes 160 euroa kuukaudessa, jotta saavuttaisi saman 58 000 euron summan eläkeiän koittaessa. Korkoa korolle -vaikutuksen vuoksi kannattaa aloittaa säästäminen vaikka pienillä summilla, mutta säännöllisesti ja hyvissä ajoin. Automatisoimalla tulee säästäneeksi ikään kuin huomaamattaan.
Säästämisen lisäksi vaikeaa on myös säästöjen käyttäminen. Jos säästää pahan päivän varalle, pitäisi myös käyttää säästöjä sen pahan päivän koittaessa. Rikkoutuneen pesukoneen korjaus kannattaa maksaa säästämästään puskurirahastosta sen sijaan että rahoittaisi sen kulutusluotolla. Tämä pätee myös pitkäaikaissäästämiseen. Jos säästää eläkepäiviä varten, pitäisi uskaltaa myös käyttää säästöjä arjen helpottamiseen, kun eläkepäivät vihdoin koittavat. Näin ei kuitenkaan monen kohdalla ole, vaan säästämisaste on vanhimmilla ikäluokilla jopa keskimääräistä korkeampi.
Säästäminen ei vaadi niukkuudessa elämistä. Liian kovat odotukset sijoittamisen vaatimasta varallisuudesta tai vaivasta voivat toimia esteenä säästämisen aloittamisessa. Säästämisen ja sijoittamisen pitäisi olla jokaisen arkinen asia. Ainakin omalla kohdallani pitkäaikaissäästämisen tavoitteena on aikaisen eläköitymisen sijaan taata hieman parempi elintaso sitten, kun toivottavasti 70-vuotiaana siirryn eläkkeelle.
Vinkit säästämiseen:
- Säästämisessä vaikeinta on aloittaminen: aloita siis jo tänään
- Tee säästämisestä automaattista: jo muutaman kympin säästösumma kuukaudessa riittää
- Säästä sekä pitkällä (eläkepäivät) että lyhyellä (matkakassa) tähtäimellä
Olli Kärkkäinen
Kirjoittaja on yksityistalouden ekonomisti Nordeassa.
