veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Ripaus realismia perustulo-odotuksiin

Olli Kärkkäinen

Miltä kuulostaisi sosiaaliturvauudistus, joka poistaisi byrokratian ja tekisi työnteosta aina kannattavaa? Tätä ihmelääkettä meille tarjoaa idea nimeltään perustulo, joka on määritelmän mukaan vastikkeeton ja kaikille automaattisesti yhtä suurena maksettava sosiaalietuus.

Ruutupaperilla perustulo vaikuttaa hienolta uudistukselta. Mitä lähemmäs todellista maailmaa siirrytään, sitä kauemmas ideaalit ja tavoitteet kuitenkin jäävät. Lopulta realistinen perustulomalli saattaakin olla vastikkeellinen sosiaaliturvajärjestelmä, joka ei merkittävästi kannustinloukkuja poistaisi.

Puhdas perustulo olisi joko liian kallis tai sosiaaliturvan tasoa leikkaava

Jos perustulo korvaisi kaikki nykyiset sosiaalietuudet, tulisi sen tason olla hyvin korkea, jos sosiaaliturvan tasoa ei haluta laskea. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla asuva työtön yhden lapsen yksinhuoltaja saa työmarkkinatukea, asumistukea ja toimeentulotukea verojen jälkeen noin 1 350 euroa kuukaudessa (Lähde: THL 2015).

Puhtaan perustulon tulisi siis olla 1 350 euroa kuukaudessa, jos tämän työttömän yksinhuoltajan tuloja ei haluta leikata. 1 350 euroa olisi kuitenkin suuri summa pienellä paikkakunnalla yksin asuvalle nuorelle. Lisäksi näin suuren perustulon rahoittaminen verojärjestelmän kautta on täysin epärealistista.

Näistä syistä johtuen Suomessa esitetyt perustulomallit ovat olleet osittaisia perustulomalleja, joissa osa nykyisistä tukimuodoista säilytettäisiin. Perustulon lisäksi maksettaisiin edelleen muun muassa asumistukea, toimeentulotukea ja ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa.

Vastikkeettoman perustulon suurimpia voittajia olisivat vanhempiensa luona asuvat nuoret

Perustulon vastikkeettomuus tarkoittaa sitä, että perustulon saamiseen ei vaadittaisi aktiivista työnhakua tai opiskelua. Perustulosta hyötyisivät eniten ne henkilöt, jotka eivät nykyisin saa perustulon korvaamia sosiaalietuuksia ja joilla ei ole työtuloja, joiden verotusta perustulomallissa kiristettäisiin.

Eduskunnan tietopalvelun arvion mukaan perustulon suurimpia voittajia olisivat 18–20 -vuotiaat nuoret, joista monet asuvat vielä vanhempiensa luona. Tulonsiirto näille nuorille olisi yli 500 miljoonaa euroa vuodessa (noin 2 700 euroa per henkilö). Vastikkeeton perustulo voisi kasvattaa ilman tutkintoa olevien nuorten syrjäytymisriskiä.

Pitäisikö perustulon vastikkeettomuudesta sitten luopua ainakin osittain? Esimerkiksi Helsingin yliopiston professori Heikki Hiilamo on esittänyt, että perustulon pitäisi olla vastikkeellista syrjäytymisvaarassa oleville nuorille ja pienten lasten vanhemmille. Kelan Olli Kangas on puolestaan pohtinut, pitäisikö perustulon yhteydessä ottaa käyttöön lukukausimaksut, jotta opintojärjestelmän kannustavuus säilyisi perustulon poistaessa nykyisin opintotukeen sisältyvän opiskeluvaatimuksen.

Osittainen perustulo ei tee työnteosta aina kannattavaa

Perustuloa kannatetaan usein sen positiivisten kannustinvaikutusten vuoksi. Perustulo tekeekin työnteosta aina kannattavaa, jos sen lisäksi ei makseta mitään muita sosiaalietuuksia. Osittaisilla perustulomalleilla kannustinloukkujen poistaminen on kuitenkin paljon vaikeampaa.

Merkittävimpiä syitä kannustinloukkuihin Suomessa ovat asumistuki, toimeentulotuki ja ansiosidonnainen työttömyysturva. Siksi mikään osittainen perustulomalli, jossa nämä etuudet säilytettäisiin, ei voi merkittävästi parantaa työnteon taloudellisia kannustimia. Tämän takia Suomessa tähän mennessä esitetyt perustulomallit eivät juuri kannustinloukkuja poistaisi.

Perustulo parantaa työnteon taloudellisia kannustimia ainoastaan siinä tapauksessa, että työntekijät hyötyvät siitä työttömiä enemmän. Tämä on joko hyvin kallista, tai se vaatii sosiaaliturvan tason leikkaamista.

Realistisessa perustulomallissa on perustulosta jäljellä vain nimi

Suomalainen perustulokeskustelu on ottamassa taas yhden askeleen matkalla idealismista realismiin, kun Kelan johdolla valmisteltu esiselvitys perustulokokeilusta valmistuu maaliskuun lopussa. Esiselvityksessä on tarkoitus tarkastella useita vaihtoehtoisia perustulomalleja (muun muassa puhdas perustulo ja osittainen perustulo), joiden pohjalta poliitikot voivat valita mahdolliseen kokeiluun päätyvän mallin.

Paperilta todelliseen maailmaan siirryttäessä joudutaan väistämättä luopumaan osasta perustulon tavoitteista. Jos realistinen perustulomalli on ainakin osittain vastikkeellinen ja sen lisäksi maksetaan henkilön asuinpaikan ja tulotason mukaan vaihtelevia etuuksia, perustulon alkuperäisestä ideasta ei kuitenkaan jää jäljelle mitään muuta kuin nimi.

Sosiaaliturvajärjestelmän yksinkertaistaminen, byrokratian vähentäminen ja kannustinloukkujen poistaminen ovat kannatettavia tavoitteita ratkaisun nimestä riippumatta. Olisi kuitenkin syytä ottaa aimo ripaus realismia mukaan perustulokeskusteluun, jotta mahdollinen kokeiltava perustulomalli ei tulisi liian isona pettymyksenä perustulon ideasta innostuneille.

Olli Kärkkäinen on yksityistalouden ekonomisti Nordeassa

Kirjoittajasta

Olli Kärkkäinen

Olli Kärkkäinen on yksityistalouden ekonomisti Nordeassa. Seuraa @OlliKarkkainen Twitterissä.

Blogeissa

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.