veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Mitä kuuluu hyvinvointivaltio?

Katja Bjerstedt

Syksyn kulttuuritapaus oli ehdottomasti Julian Rosefeldtin Manifesto Helsingin Taidehallissa. Australialainen näyttelijätär Cate Blanchett muuntautuu hahmoiksi, jotka julistavat 13 länsimaisen historian ja taidehistorian kuuluisaa manifestia. Blanchett on huikea. Manifestit ovat tietysti silkkaa hurmosta ja paatosta. Kapitalismi on kuilun partaalla, käy ilmi ensimmäisestä julistuksesta. Karl Marxista on kyse tietysti. Talousjärjestelmän kritiikki kuulostaa kieltämättä aikalailla nykyaikaiselta edelleen, ja se voisi olla myös oman aikamme globaalin talousjärjestelmän arvostelua.

Talouden globalisaatio ja teknologisen kehityksen mahdollistama arvoketjujen pilkkominen on nostanut laajoja joukkoja köyhyydestä. Vapaat markkinat ja kilpailu johtavat tehokkaaseen resurssien kohdentumiseen ja hyvinvoinnin kasvuun. Samaan aikaan on myös häviäjiä – niitä, joiden elintaso on laskenut. 

Lähelle on joskus vaikea nähdä selvästi

Demokratia ja talous ovat pariskunta. Talouden ja yhteiskunnan kehitys kulkevat käsikynkkää. Euroopalla on tästä paitsi hyviä, myös erittäin huonoja kokemuksia. Finanssikriisistä alkunsa saanut talouden myllerrys käynnisti kehityskulkuja, jotka saavat selkeän hahmon vasta myöhemmin. Nyt näyttää siltä, että monet perinteiset vakauden takaajat maailmassa ovatkin yllättäen muuttuneet epävarmuuden aiheuttajiksi.

Globaali markkinatalous on alkanut joidenkin silmissä näyttää nollasummapeliltä. Läntisen maailmanjärjestyksen ytimessä on vapaakauppa ja markkinatalous – liberaali kapitalismi. Juuri nyt tätä maailmanjärjestystä ja tuntemaamme poliittista karttaa moukaroi voima, jota voi kutsua taloudelliseksi nationalismiksi. 

Maailmankauppa ei ole nollasummapeliä

Erityisesti Suomi on globalisaation voittaja. Suomessa talous on viimein vironnut surkean vuosikymmenen jälkeen. Suomen talouden kasvumalli perustuu osaamiseen ja korkean lisäarvon tuotantoon. Pienen avotalouden kasvupohjaa laajentaa osallistuminen maailman markkinoille. Samaan aikaan tietysti talouden kytkeytyminen maailmanmarkkinoihin on tehnyt taloudesta haavoittuvan.

Hyvinvointivaltiolle luulisi kuuluvan hyvää. Pohjoismaisessa mallissa yhdistyy markkinoiden dynamiikka ja kollektiivinen riskien kanto, sosiaaliturvan ja -sosiaalivakuutuksen keinoin. Hyvinvointivaltio nauttii kansalaisten laajaa kannatusta.

Pohjoismaisen yhteiskuntamallin ja hyvinvointivaltion tyypillinen piirre on korkea varoaste, jolla palvelut ja tulonsiirrot rahoitetaan. Suomen väestö ikääntyy kovaa vauhtia ja lähestymme murroskohtaa iso velkasäkki selässä. Jos hyvinvointivaltio halutaan säilyttää, on aivan välttämätöntä saada palkkasumma kasvamaan merkittävästi nykyistä suotuisammalla uralla. Tähän tarvitaan sekä työllisyyden että tuottavuuden paranemista. Tästä ei pääse yli eikä ympäri. On nimittäin niin, että hyvinvointivaltiota ei voi olla ilman dynaamista taloutta, mutta dynaamisia talouksia maailmalta löytyy ilman hyvinvointivaltiotakin. Se ei kai ole Suomen tavoite. 

Tarvitaan dynamiikkaa, kannusteita ja trampoliini

Työmarkkinoiden sopeutuminen talouden murrokseen on ollut vaikeaa. Työllisyyden näkökulmasta joustaa joko työn hinta tai työn määrä. Tämä ei tietenkään ole mikään absoluuttinen asia, mutta on aivan selvää, että mikä jäykempää palkanmuodostus on, sitä enemmän sopeutuminen tapahtuu nimenomaan työllisyyden heikkenemisen kautta.  Joustamisen ei kuitenkaan tarvitse koskea vain kriisitilanteita, joustot voivat myös tukea tuottavuuden parantamista. Nyt käsillä olevaa ajankohtaa parempaa tilannetta työpaikkakohtaiseen kehittämiseen ja palkitsemiseen on vaikea keksiä, kun kysyntä kasvaa ja markkinat vetävät.

Työttömyysturvan tarkoitus on kannatella ihmistä ja antaa turvaa. Kun talouden rakenteet muuttuvat, moni menettää työpaikkansa. Tavoitteena pitää olla mahdollisimman nopea työllistyminen, ei työttömyyden pituuden maksimointi. Nyt kun talouden rattaat pyörivät ainakin hetkellisesti kovaa vauhtia, on vaikea kuvitella otollisempaa ajankohtaa työttömyysturvan uudistamiseen. Työttömyysturvan pituudesta ja tasosta olisi varmasti mahdollista sopia myös huomattavasti nykyistä parempi ja kannustavampikin kombo.

Elinkeinorakenne on murroksessa, ja teknologinen kehitys mullistaa jo nyt yritysten arvonluontia ja työntekemisen tapoja. Turha maalailla dystopioita. On myös turhaa kuvitella, että kaikki jatkuu entiseen malliin. Vaikea kuvitella siksi nykyhetkeä osuvampaa ajankohtaa työikäisten koulutuksen ja vaikuttavan työvoimapolitiikan rakentamiseen. Tässä suhteessa Suomi on merkittävästi pohjoismaisista kavereistaan jäljessä. Keinoja löytyy kyllä, kun on tahtoa.

Mallia ruotsalaisilta?

Työmarkkinoilta on kantautunut pitkin syksyä myrskyisiä uutisia. Kuitenkin eilen saatiin tieto palkkakierroksen ensimmäisestä sopimuksesta, jonka on määrä parantaa kilpailukykyä, ostovoimaa ja lisätä paikallista sopimista.

Suomen työmarkkinoilla ollaan ehkä vähän muista Pohjoismaista jäljessä, erityisesti diskuteeraamisessa! Tyypillistä on, että uudistukset syntyvät kriisien kautta. Suomen sata itsenäisyyden vuotta ovat olleet monin verroin myrskyisämmät kuin esimerkiksi Ruotsin. Suomen sataan vuoteen on mahtunut sisällissota, talvisota, jatkosota ja joukko talouden rakenteiden jyrkkiä murroksia. Hyvinvointivaltiosta kannattaa pitää kiinni ja muutokseen tarttua, ennen kuin mahdollisuus menee ohi.

Katja Bjerstedt 

Kirjoittaja on Varman pääekonomisti.

Kirjoittajasta

Katja Bjerstedt

Katja Bjerstedt on Varman pääekonomisti. Seuraa @KatjaBjerstedt Twitterissä.

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.