veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Ruotsissa kaikki on aina paremmin – vai onko?

Heidi Schauman

Me suomalaiset puhumme mielellämme siitä, kuinka Ruotsissa kaikki on niin fantastista. Seuraavassa lauseessa huokaamme raskaasti ja toteamme, että Suomessa taas kaikki menee päin hemmettiä. Sitten huokaamme jälleen. Jaa-a, kyllä ne ruotsalaiset osaavat. Lisää huokauksia ja päänpuistelua.

Ja onhan se ihailtavaa: tänä globaalisti vaikeana aikana Ruotsin talous kasvaa ropisten. Meidän nuoret toivomme hakeutuvat Tukholman kuumille työmarkkinoille, ja Suomen näkökulmasta ruotsalaisilta tuntuu onnistuvan ihan kaikki. Mutta mitä kovempaa menee, sitä suurempia ovat myös riskit.

Erityisesti Tukholman ja muiden suurten kaupunkien korkeat ja jatkuvasti nousevat asunnonhinnat huolestuttavat. Asuntojen hintojen nousu lisää kotitalouksien luottamusta siihen, että heidän varallisuutensa kasvaa jatkuvasti. Silloin uskaltaa kuluttaa ja ottaa yhä suurempia lainoja. Ihmiset uskaltavat ottaa lainoja, joita he eivät edes ajattele maksavansa takaisin, koska asuntojen arvon uskotaan nousevan aina vaan. 

Ja onhan hintojen nousuun syynsä. Menestys ja kasvavat tulot, voimakas muuttoliike, tulevaisuudenusko, halpa lainaraha, säännellyt vuokramarkkinat ja aivan liian vähäinen rakennustoiminta luovat hyvät edellytykset pilviä hipoville hinnoille. Vaikka monet fundamentit selittävät asuntojen hinnannousua, kannattaa kuitenkin miettiä, olisiko hinnoissa ehkä jonkin verran ilmaa.

Ruotsalaisilla kotitalouksilla on keskimäärin suuret velat, ja velat kasvavat nopeammin kuin asuntojen hinnat ja tulot. Tämä yhdistelmä on riski niin rahoitusmarkkinoille kuin koko reaalitaloudelle. Ruotsissa on velkaantumisen ohjailua varten otettu käyttöön niin kutsuttuja makrovakaustyökaluja, kuten lainakatto ja lyhennysvaatimukset, mutta riittääkö se?

Suurten velkojensa vuoksi ruotsalaiset kotitaloudet ja koko ruotsalainen järjestelmä ovat alttiita sokkivaikutuksille. Laskusuhdanne panisi Ruotsin tiukille. Mitä tapahtuisi, jos työttömyys yllättäen nousisi? Miten järjestelmä selviytyisi asuntojen hintojen voimakkaasta laskusta? Ja miten kotitaloudet suoriutuisivat, jos korot nousisivat merkittävästi? Monien laskelmien mukaan ihan hyvin, mutta riskit ovat suuria.

Ruotsin tilanne on mielenkiintoinen erityisesti alhaisten korkojen vuoksi. Ruotsin ohjauskorko on -0,5 %, ja keskuspankki tekee tukiostoja. Velkaantumisen ja kulutuksen kasvu puhuvat tiukemman rahapolitiikan puolesta, mutta keskuspankilla on hintavakausmandaatti. Ja hinnat nousevat Ruotsissa hitaasti. Pienessä avoimessa taloudessa rahapolitiikka ei koskaan ole riippumaton ympäröivän maailman rahapolitiikasta.

Toistaiseksi Ruotsin koneisto pyörii ja hyödyntää myös meitä. Monet suomalaiset nuoret löytävät Ruotsista mahdollisuutensa, ja Ruotsin vahva kysyntä tukee yrityksiämme. Vaikka vilkuilemme hieman kateellisina Ruotsiin päin, emme saa sokaistua. Meillä on paljon opittavaa Ruotsilta, ja ruotsalaiset ovat tehneet monia asioita oikein, mutta kaikkea ei tarvitse kopioida.

Heidi Schauman on Aktian pääekonomisti

Kirjoittajasta

Heidi Schauman

Heidi Schauman on Aktian pääekonomisti. Seuraa @SchaumanHeidi twitterissä.

Blogeissa

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.