veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Lihan himo ja vesipula talouden tasapainon uhkina?

Tom Liljeström

Kun elintaso nousee kehittyvissä maissa, samalla kasvaa lihan kulutus. Lihan tuotannon kiihtyminen puolestaan uhkaa viljan tuotannon tasapainoa ja koettelee veden riittävyyden rajoja. Erityisesti Kiinassa, Intiassa ja Yhdysvalloissa ravintotottumukset saattavat horjuttaa talousalueiden vakautta.

Tiesitkö, että viljaa tuotetaan vajaa kilo päivässä jokaista maailman kansalaista kohti? International Grains Councilin mukaan määrästä noin 0,3 kiloa käytetään suoraan ruokana ja noin 0,4 kiloa käytetään rehuna.

Viljan avulla tuotetun lihan määrä riippuu siitä, mihin suuhun rehu päätyy. Naudanlihaa saadaan noin 60 grammaa, possua noin 100 grammaa, kanaa peräti 250 grammaa.

Lihansyönnin kasvu lisää viljan kysyntää 

Vaikka viljan tuotanto on ollut vakaata, tasapainon säilyttäminen on herkkä asia. Maailman viljavarastot vastaavat vain vajaan kolmen kuukauden kulutusta. Liian kosteat, kuivat tai muuten epäsuotuisasti vaihtelevat säät voivat nopeasti vähentää varastoja.

Seurauksena hinnat heiluvat, ja maat voivat suojata kotimaan kulutusta rajoittamalla vientiä. Kysyntää lisää myös se, että nouseva elintaso kehittyvissä maissa näkyy kasvavana lihan kulutuksena.

OECD:n arvioiden mukaan Yhdysvallat on tällä hetkellä maailman johtava lihansyöjäkansa: kulutus per henkilö on noin 300 grammaa päivässä. Lihankulutustaan kasvattavissa suurissa maissa, Kiinassa ja Intiassa, kulutus on vain 140 grammaa päivässä.

Hupenevatko vesivarannot?

Tilanne kärjistyy, kun katsotaan lihan tuotantoon tarvittavaa vesimäärää. Viljakilon tuottaminen vaatii noin 1,5 kuutiota vettä. Possukiloon tarvitaan 6 kuutiota, nautakiloon peräti 15 kuutiota.

Jos vettä olisi riittävästi, niin eipä sitten mitään. Näin ei kuitenkaan vaikuta olevan. World Resources Instituten mukaan niin Kiina, Intia kuin Yhdysvallatkin ovat kohtaamassa tilanteen, jossa vesivarannot näyttävät hupenevan tulevan vuosikymmenen aikana.

Kulutustottumukset ja poliittinen vakaus

Miksi varainhoitajan on hyvä kiinnittää huomionsa tilanteeseen? Tulevaisuudessa tarvittavia valtavia vesimääriä tuskin voidaan viedä ihmisten luo, ja mahdolliset sopeutuksen tarpeet on tehtävä muuttamalla kulutustottumuksia. Se taas on poliittisesti herkkää aluetta.

Talousalueiden poliittisen vakauden arvioinnissa ruoka- ja vesitasapainoa kannattaa seurata koko ajan ainakin syrjäsilmällä!

Tom Liljeström on LähiTapiola Varainhoidon toimitusjohtaja  

Artikkeli on julkaistu Sijoitustalous-blogissa 4.10.2016

Kirjoittajasta

Tom Liljeström

Tom Liljeström on LähiTapiola Varainhoidon toimitusjohtaja. Seuraa @TomLiljestrom Twitterissä.

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.