Hallitus on huolissaan suomalaisten yritysten kilpailukyvystä ja on asettanut asiantuntijatyöryhmän pohtimaan, miten verotusta kehittämällä Suomeen saataisiin tuotantoa, investointeja ja työpaikkoja.
Verotus ei koskaan paranna yritysten toimintamahdollisuuksia. Kyse on siitä, minkälainen verotus haittaa vähiten yritysten menestymistä.
Miten Suomi voi pärjätä tässä kilpailussa? Alhainen yhtiöverokanta on tärkeä tekijä, mutta se ei riitä, koska jollakin toisella valtiolla se on kuitenkin vielä alhaisempi. Suomen yhteisöverokanta on 20 % ja erittäin kilpailukykyinen.
Ulkomaisille yrityksille suunnatut erityisjärjestelyt voisivat joitakin yrityksiä ja poliitikkoja houkutella, mutta kansainvälisten pelisääntöjen tiukentuessa niistä on syytä pitää näppinsä erossa. Applen seikkailu Irlannin veroviidakossa on varoittava esimerkki.
Suomella on mahdollisuus kehittää todella houkutteleva veroporkkana, joka ei edes maksaisi paljon. Se on laatu.
Kun laatuun panostamalla piskuinen Suomi pärjää maailman markkinoilla, niin miksi ei myös veromarkkinoilla. Aivan kuten ravintola-alalla parhaita asiakkaita eivät saa ne, joissa on halvin ruoka, vaan ne, joissa on paras ruoka ja ystävällisin palvelu. Tänne ei kannata houkutella hämärän rajamailla toimivia yrityksiä, vaan sellaisia, joiden on tarkoitus toimia vielä ensi vuosikymmenelläkin.
Houkuttelemisen arvoinen kansainvälinen yritys on valmis maksamaan siitä, että se voi budjetoida liiketoimiensa verokustannukset tarkasti ennen toimenpiteeseen ryhtymistä.
Varmuus verokohtelusta ja nopea ja joustava virheiden korjaaminen ovat verotuksen laadun mittareita. Ne ovat jo Suomessa korkealla tasolla, mutta niitä voi vielä parantaa.
Verotuksen ennustettavuudesta vastuun kantavat lainsäätäjät, Verohallinto ja hallintotuomioistuimet – tässä järjestyksessä.
Tempoileva verolainsäädäntö on myrkkyä yritykselle, joka etsii kotia pitkäaikaiselle investoinnille.
Toivottavasti hallituksella on malttia säilyttää se, mikä toimii, ja kanttia korjata vinoutumat.
Suomen Verohallinnossa on ammattitaitoista ja osaavaa henkilökuntaa. Tietotekniikan käyttö on edistynyttä ja byrokratia yleensä kohtuullisella tasolla.
Ongelmana on verotuksen ennustettavuus. Juhlapuheiden vastaisesti vanhoja vuosia ja vanhoja asioita kaivetaan uudelleen esille ja aikaisempia käytäntöjä muutetaan.
Vuoden vaihteessa voimaan tulevat lait lisäävät entisestään hallinnon mahdollisuuksia muuttaa tehtyjä päätöksiä. Varsinainen verotuspäätös ei sido jatkossa verottajaa edes sen vertaa kuin nyt ja ennakkoratkaisujen käyttö on vesitetty Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön (VOVAn) valitusoikeudella. Jos VOVA lakkautettaisiin ja jälkiverotus säädettäisiin mahdolliseksi vain verovelvollisen virheestä, yritysten talouspäälliköt voisivat nukkua rauhallisemmin.
Tuomioistuinten laatu paranisi vauhtia lisäämällä, laadusta tinkimättä. Suomalaiset hallintotuomioistuimet ovat lahjomattomia ja osaavia, mutta ratkaisuja joutuu edelleen odottamaan kohtuuttoman kauan.
Vesa Korpela on lakiasiain johtaja Veronmaksajain Keskusliitossa
Kirjoitus ilmestyy Taloustaidossa 9.11.2016.
