veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Talouden taivas pysyy harmaana

Antti Palola

Eilen oli juhannusvapaan viimeinen päivä ja kesäpäivänseisaus, aurinko pohjoisimmillaan ja päivä pisimmillään. Maanantai-aamun harmautta ei piristä edes iltapäivälehden lööpin varma tieto siitä, että helteet saapuvat Suomeen viikon kuluttua. Eikä mieltä ylennä sekään, että seuraavan puolen vuoden ajan päivän valoisa aika lyhenee ja pimeä lisääntyy, vaikka pohjoisessa yötön yö vielä jatkuukin ihmismielen kohentamiseksi.

Harmaa sää näyttää jatkuvan myös Suomen talouden yllä. Pieni valon pilkahdus nähtiin, kun komissio ei asettanut Suomea ainakaan toistaiseksi liiallisen alijäämän menettelyyn. Valo tosin himmeni heti, kun valtiovarainministeriön taloudellinen katsaus juhannuksen alla kertoi Suomen talouden kasvavan tänä vuonna vain 0,3 prosenttia. Vuosien 2016 ja 2017 talouskasvuksi ennustetaan 1,4 prosenttia.

Viikko sitten työmarkkinajärjestöt pusersivat määräajassa neuvottelutuloksen vuoden 2016 palkkaratkaisuksi. Se on jatkoa vuoden 2011 raami-, vuoden 2012 työura-, vuoden 2013 työllisyys- ja kasvu- sekä vuoden 2014 eläkesopimuksille. Kaikki nämä sopimukset on tehty erittäin vaikean taloustilanteen aikana. Ja mikä tärkeintä: ne on tehty neuvottelemalla ja sopimalla - ei riitelemällä ja repimällä.

Palkkaratkaisu tasoittaa osaltaan uuden hallituksen tietä Suomen talouden tasapainottamiseksi. Sopimuksen piirissä on lähes kaksi miljoonaa palkansaajaa, mikä vastaa yli 90 prosenttia kaikista palkansaajista. Sopimus rauhoittaa suomalaiset työmarkkinat lähes puolentoista vuoden ajaksi, mikä puolestaan luo vakautta ja ennakoitavuutta. Sopimus antaa myös eväät paremmalle talouskasvulle ja työllisyydelle.

Sopimuksesta hyötyvät eniten pieni- ja keskituloiset palkansaajat sekä naiset, koska heitä on suhteessa enemmän pieni- ja keskituloisten joukossa. Uskon, että sopimus yhdessä maan hallituksen kaavailemien veroratkaisujen kanssa turvaa parhaiten palkansaajien ostovoiman tässä taloustilanteessa. Juuri pieni- ja keskituloiset laittavat suurimman osan saamastaan tulosta kulutukseen ja siten osaltaan piristävät kotimarkkinoita.

Aivan erityisen tärkeää on se, että maan hallitus toteuttaa suunnittelemansa tuloveroalennukset ja siten tukee tehtyä maltillista palkkaratkaisua.

Olen ihmetellyt Elinkeinoelämän Keskusliiton kommentteja palkkaratkaisun jälkeen. Sopimuksen on todettu olevan oikean suuntainen, mutta täysin riittämätön. Syntyy väkisinkin vaikutelma, että kaikki sopimukset, jotka tehdään yhdessä neuvotellen, koetaan työnantajaleirissä huonoina.

Minulle sopimus on neuvotteluissa ja sen hetken tilanteessa syntynyt osapuolten tavoitteiden välinen kompromissi, jota pitäisi puolustaa. Vertailun vuoksi: on vaikea kuvitella, että yrityksen johto palaisi myyntimatkalta sopimus salkussa ja toteaisi omistajilleen, että ”sopimus on täysin riittämätön – mutta tulipahan tehtyä”.

***

Seuraavaksi kaikkien katseet kohdistuvat yhteiskuntasopimukseen, jota jo kerran yritettiin neuvotella ilman suurempaa menestystä.

Hallituksen kaavailema yhteiskuntasopimus on luonteeltaan työmarkkinasopimus eikä se asiaa uudella nimellä kutsuen muuksi muuta. Perustelen väitettäni sillä, että siinä mahdollisesti sovittavat työelämään liittyvät asiat on vietävä syksyllä 2016 käytävissä neuvotteluissa alakohtaisiin työ- ja virkaehtosopimuksiin.

Olemme STTK:ssa valmiita keskustelemaan hallituksen kanssa yhteiskuntasopimuksen asialistasta ja sisällöstä. Hallituksen alun perin kaavailema aikataulu neuvotteluille on liian kireä ja siksi lisäaika on tarpeen. Neuvottelupöydässä on erittäin isoja asiakokonaisuuksia eikä niissä ainakaan ennakolta julkisuudessa esillä olleiden asioiden perusteella ole tarjolla palkansaajalle juuri muuta kuin heikennyksiä.

Palkansaajapuoli ei lähde yhteiskuntasopimuksesta käytäviin neuvotteluihin äänettömäksi yhtiömieheksi. Tuomme pöytään omat perustellut esityksemme neuvoteltaviin asiakokonaisuuksiin.

Aikataulua voisi hahmotella esimerkiksi niin, että osapuolet sopivat yhdessä maan hallituksen kanssa varsinaisten ja myöhemmin käytävien neuvottelujen asialistan hallitusohjelmassa mainittuun elokuun 21. päivään mennessä. Sen jälkeen sopimuksesta aletaan neuvotella tavoitteena saada se aikaan hyvissä ajoin ennen seuraavaa palkkasopimuskierrosta.

Työnantajat ovat jo kiirehtineet näyttämään vihreää valoa yhteiskuntasopimukselle, joka heidän mielestään pitää sisällään vain nopean ja merkittävän yksikkötyökustannusten alentamisen.

Varma asia on se, että sopimus ei synny palkansaajan yksipuolisella kurittamisella. Sopimuksen on oltava tasapainoinen kokonaisuus – ei pelkästään työelämän väitettyjen jäykkyyksien karsiminen ja joustojen lisääminen.

Antti Palola on STTK:n puheenjohtaja

Kirjoittajasta

Antti Palola

Antti Palola on STTK:n puheenjohtaja. Seuraa @AnttiMPalola Twitterissä.

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.