veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Neuvottelupöytään heti vuoden vaihduttua

Antti Palola

Yhteiskuntasopimuksen viimeisimmänkin yrityksen kariutumiseen vaikuttivat muut kuin neuvottelupöydässä esillä olleet asiat.

Postin lakko ja siihen liittyneet toimenpiteet puolin ja toisin loivat synkän pilven hyvin edenneille neuvotteluille. Postin kiistan selvittyä Elinkeinoelämän keskusliiton pelisilmä petti. Työnantajalinnake ilmoitti kesken neuvottelujen sääntömuutoksestaan lopettaa kokonaisratkaisujen tekeminen ensi vuoden huhtikuun jälkeen. Asia sinänsä ei ollut mikään uutinen, mutta sen ajankohta osoitti puutteellista harkintakykyä.

Sen jälkeen Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ilmoitti, että he eivät ole mukana neuvottelutuloksessa - olipa lopputulos mikä tahansa.

Tästä sekamelskasta saatiinkin oiva keppihevonen katkaista hyvään vauhtiin päässeet neuvottelut. STTK ja SAK olisivat olleet valmiit jatkamaan. Työnantajien EK ja Kuntatyönantajien KT sekä Akava katsoivat neuvottelujen jatkon mahdottomaksi ilman AKT:n tukea.

***

Kun yhden liiton mukanaolo tai poissaolo sanelee yli kahden miljoonan palkansaajan työehdoista neuvottelevan pöydän toiminnan, se osoittaa ainakin työmarkkinatoimijoiden heikkouden ja vahvistaa entisestään avainalojen asemaa.

Palkansaajapuoli esitti neuvotteluissa nykyisen sopimuksen jatkamista jo peräti vuotta ennen sen päättymistä. Esitys piti sisällään nollakorotuksen vuodelle 2017 ja esityksen uuden, niin sanotun Suomen mallin käyttöön ottamisesta vuoden 2018 palkankorotuksissa. Sen perustella tulevien vuosien palkankorotukset perustuisivat globaalille kilpailulle alttiin vientiteollisuuden mukaan.

Edes tämä tarjous ei työnantajia kiinnostanut. Tätä ihmettelee moni muukin kuin minä.

Jos uutta ei ilmene, edessä on ensi vuonna toimialakohtainen liittokierros. Se käydään nykytiedoin pakkolakien pohjalta. Liittojen neuvottelutavoitteet ja vaatimukset asetetaan pakkolakien laskennallisten menetysten pohjalta. Edessä on raskas ja vaikea neuvottelurupeama.

Hallituksen pakkolakipaketin jääräpäinen läpivieminen johtaa siihen, että ensi vuoden neuvottelukierros todennäköisesti syö kilpailukyvystä palkankorotuksina sen, mitä pakolla parannetaan. Tämä ei voi olla hallituksenkaan tahto, sillä silloin sen talouspolitiikalta putoaa pohja. Lisäksi työrauhasta, vakaudesta ja ennakoitavuudesta voi vain haaveilla.

***

Mikä nyt neuvoksi?

Suomi on vuorollaan Euroopan sairas mies, tauti on tunnistettu, mutta hoidosta ja lääkityksestä tuntuu vallitsevan kovin erilaisia näkemyksiä.

Taloustaantuman ja toimialojen rakennemuutoksen lisäksi olemme kohdanneet aivan uuden, ennalta arvaamattoman haasteen – maahanmuuton. Siihen ei kukaan osannut varautua.

Luulisi kaikkien kannalta olevan hyvä asia, että ratkaisisimme nämä kotikutoiset ja omissa käsissämme olevat asiat nopeasti päiväjärjestyksestä. Kaikki lienevät yhtä mieltä siitä, että "jotain tarttis tehdä" ja mitä pikemmin, sen parempi. Luulisi olevan helppoa istua vielä kerran saman pöydän ympärille ja löytää ratkaisu maan ongelmiin. Se vaatisi kaikkien osapuolten joustamista.

***

Esitän seuraavaa ratkaisua:

Työmarkkinaosapuolet tekevät sen, minkä parhaiten osaavat. Ne sopivat hallituskauden mittaisesta ratkaisusta, joka parantaa Suomen suhteellista kilpailukykyä Saksaan verrattuna. Ratkaisu pitää sisällään seuraavat elementit:

Nykyisen työmarkkinasopimuksen jatkaminen ja nollakorotukset vuodelle 2017, Suomen mallin käyttöönotto vuodesta 2018 alkaen, työnantajan sivukulujen maltillinen alentaminen, joka rahoitetaan joko sosiaalivakuutusmaksuja uudelleen kohdentamalla työnantajan ja työntekijän välillä tai fiskaalisella devalvaatiolla arvonlisäverokantaa yleisesti tai kohdennettuna korottamalla - tai sitten näiden yhdistelmällä. Muutosturvan kehittämisessä voidaan edetä hallituksen esityksen pohjalta. Hallituksen vaatimus rakenteellisesta uudistamisesta tehdään pienellä työajan viilaamisella.

Vastineeksi hallitus vetää pakkolakipakettinsa pois tai ei laita sitä täytäntöön.

Valitettavasti emme pääse takaisin neuvottelupöytään ennen vuoden vaihdetta. Meillä olisi silti runsaasti aikaa neuvotella ratkaisu esittämältäni pohjalta. Neuvottelujen takaraja voisi olla helmikuun tai maaliskuun puoliväli tai viimeistään huhtikuu, sillä sen jälkeen EK ei enää ainakaan sääntöjensä mukaan voisi näitä ratkaisuja tehdä.

***

Toivon meiltä työmarkkinatoimijoilta valmiutta ratkaisuun yhtä paljon kuin kansalaisilta, jotka kaiken epävarmuuden keskellä lukuisten viestien perusteella odottavat oikeudenmukaista ja tasapuolista ratkaisua. Mutta yhtä kaikki jotain ratkaisua pakkolakien sijaan.

Toivotan kaikille rauhallista joulua ja päättyvää vuotta parempaa sekä viisaampaa uutta vuotta 2016.

Antti Palola on STTK:n puheenjohtaja

Kirjoittajasta

Antti Palola

Antti Palola on STTK:n puheenjohtaja. Seuraa @AnttiMPalola Twitterissä.

Blogeissa

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.