Öljyn hinta on puolessa vuodessa tippunut 60 prosenttia ja on nyt alimmillaansitten vuoden 2009 toukokuun. Öljy hinnanlaskun syitä ovat liuskeöljyn tuotannon kasvu Yhdysvalloissa, maailman talouden hidastuminen ja siten öljyn kysynnän heikkeneminen, tiukkeneva hiilidioksidipäästöjä rajoittava sääntely sekä Opec-maiden yhä kiivaampi taistelu markkinaosuuksista.
Kannattavan öljytuotannon hintarajat
Vesisärötyksellä tuotettu öljy on kannattavaa Yhdysvalloissa öljytynnyrihinnan ollessa noin 65 dollaria maailmanmarkkinoilla. Vaikka arviot kannattavuuksista vaihtelevat, vain arktisilta alueilta ja Kanadalaisesta öljyhiekasta tuotettu öljy on Yhdysvaltalaista liuskeöljyä kalliimpaa.
Venäläinen öljyntuotanto on puolestaan kannattavaa 50 dollarin ja Lähi-idän öljyntuotanto vain 27 dollarin tynnyrihinnalla myytynä. Opecin vaikutusvaltaisimmat jäsenmaat tuottavat siis öljyä muuta maailmaa halvemalla.
Valtioiden budjetit
Yllä puhutaan siis liiketoimintojen kannattavuuksista. Öljyntuottajamaiden budjetit ovatkin sitten ihan eri asia. Norjan, Kuwaitin, Qatarin ja Emiraattien valtionbudjetit perustuvat öljyn hintaan, joka on 40-80 dollarin haarukassa. Kaikkien muiden öljyntuotantomaiden budjetit perustuvat hintaan, joka ylittää 100 dollarin tynnyriltä. Öljyntuottajamaat joutuvat siis nyt paikkaamaan budjettejaan valuuttavarannoillaan tai ottamalla lainaa.
Kasvava öljyntuotanto
Öljyä tuotetaan nyt Venäjällä 10 miljoonaa tynnyriä päivässä (t/p), mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin Neuvostoliiton ajan jälkeen (vuonna 1988 tuotantohuippu oli noin 11 miljoonaa t/p). Venäjällä öljyntuotanto on ruplan rajun heikkenemisen seurauksesta ruplamääräisesti edelleen kannattavaa ja Venäjä tarvitseekin kovaa valuuttaa, ettei sen 410 miljardin dollarin valuuttavaranto* hupenisi ennen aikojaan.
Yhdysvallat puolestaan tavoittelee liuskeöljytuotannon avulla riippumattomuutta muiden maiden, varsinkin Lähi-idän öljyntuotannosta. Yhdysvaltojen öljyntuotanto onkin vuodesta 2010 kasvanut kolmanneksella ja vastaa nyt 9 miljoonaa t/p. Tämä tuotantokasvu on kasvattanut maailmanmarkkinatarjontaa merkittävästi.
Opecin päätös
Opec-maat ovat päättäneet olla leikkaamatta öljyntuotantoaan, vaikka tuotannon leikkaaminen nostaisi öljyn hintaa. Korkeamman öljynhinnan hyöty valuisikin lähinnä kilpailijoiden kukkaroon paremman kannattavuuden muodossa, Opec-maiden hävitessä markkinaosuuksia.
Koska Opecin öljyntuottajayritysten tuotantokustannukset ovat alhaisimpia maailmassa, Opec-maiden kannattaa sen sijaan taistella markkinaosuuksistaan antamalla öljyn hinnan laskea. Muiden maiden öljyä tuottavat yritykset menevät yksinkertaisesti nurin ennen Opec-maiden yrityksiä. Lisäksi Opecin äänivahvimmalla jäsenellä Saudi-Arabialla on maailman suurin, 750 miljardin dollarin, valuuttavaranto, jolla on hyvä paikata budjettivajeita.
Saudi-Arabia, joka tuottaa noin 10 miljoonaa tynnyriä öljyä päivässä, muistaa myös hyvin 70-luvun, jolloin raju öljynhinnan nousu johti uusien öljylähteiden käyttöönottoon muualla maailmassa, mikä vähensi Saudi-Arabian markkinaosuutta kymmeneksi vuodeksi. Estääksen historian toistumisen, Opec antaakin nyt (Saudi-Arabian johdolla) öljyn hinnan laskea, jotta kalliilla ja usein suurella velalla öljyä tuottavat yhdysvaltalaiset liuskeöljy-yritykset menisivät nurin.
Opecin kannalta paras vaihtoehto olisikin lyhyen aikavälin raju öljynhinnan lasku. Tämä kaataisi liuskeöljy-yritykset nopeasti, eikä se maksaisi Opecille yhtä paljon kuin pitkittynyt tuotantosota. Edellisellä kerralla tällainen taistelu puhkesi 80-luvun puolivälissä. Silloin öljyn hinta kuitenkin pysyi 30 dollarin tuntumassa lähes 20 vuotta.
Yhdysvaltojen märkä uni
Tässä Yhdysvaltojen poliittinen toivo Lähi-idän öljyntuotannon riippumattomuudesta, sekä kaupallinen realiteetti, kohtaavat. Mikäli öljynhinnan lasku ei kohta lopu, liuskeöljyä tuottavat yritykset ovat konkurssissa. Silloin Yhdysvaltojen riippumattomuudesta ei ole jäljellä kuin märkä uni.
Kysymys kuuluu, onko Yhdysvallat valmis asettamaan tuontirajoituksia ulkomailta tuotavalle öljylle liuskeöljytuottajien suojaksi?
Hyvät uutiset
Vaikka sitä ei polttoaineverojen takia Suomalaisilla bensapumpuilla huomaa**, halventunut öljy tukee varsinkin öljyntuonnista riippuvaisia talouksia, kuten Eurooppaa. Nyt nähty noin 60 prosentin alennusmyynti siirtää noin kaksi biljoonaa (2 000 000 000 000) dollaria öljyn tuottajilta kuluttajille ***. Osa näistä varoista menee kulutukseen, joka kasvattaa kysyntää ja siten parantaa myös Euroopan tilaa, vaikka halpa öljy ei yksin Eurooppaa pelastakaan.
Mutta mitä pidempään Opec öljysotaa käy, sitä merkittävämpi ja pidempi alhaisemman energian myönteinen vaikutus öljyntuonnista riippuvaisen Euroopan talouteen on. Toivokaamme siis halvalle öljylle pitkää ikää.
* Marcus Svedberg, East Capital
** Polttoainevero on Suomessa määritetty sentteinä litraa kohtija on siis hinnasta riippumaton. Kun verottoman bensiinin litrahinta laskee 60 prosentilla, verojen takia bensapumpulla maksettava hinta laskee vain noin neljänneksellä. Bensiinin litrahinnasta veroa on silloin neljä viidesosa (polttoaineen bio-osuuden määrästä hieman riippuen).
** The Economist, Dec 6th 2014: Sheiks v shale
Martin Paasi on Nordnetin talousvalmentaja
