veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Onko nyt oikea aika nakata asuntolainojen korkovähennys romukoppaan?

Tommi Rytkönen

Jo tehtyjen päätösten mukaan asuntolainojen korkovähennystä supistetaan asteittain niin, että vuonna 2018 asuntovelallinen saa vähennyksen kautta hyödykseen viitisentoista prosenttia maksamistaan koroista. Viime päivinä keskusteluun on noussut esitys vähennyksen poistamisesta kokonaan. Perusteluna valtiontalouden tasapainotustarpeet lienevät kiistattomat. Muina seikkoina on esitetty asuntomarkkinoiden tasa-arvoistaminen ja työvoiman liikkuvuuden lisääminen. Tämä toteutuisi, kun kansalaiset asuisivat entistä useammin joustavasti vuokralla.

On todella vaikea nähdä sitä, miten vuokra-asuntomarkkina voisi vastata lisääntyvään kysyntään, erityisesti pääkaupunkiseudulla. Jo nyt vuokrien nousu on ylittänyt useamman vuoden ajan asuntojen hintojen nousun. Niistämällä loppukin korkovähennys lisätään vuokrien nousupainetta ja välillisesti lisätään yhteiskunnan rasitteita kasvaneina asumistukimenoina.  Eli euro siirtyisi valtion sijasta vuokranantajan taskuun. Veronmaksajat Ry:n 14.2. julkaiseman tilaston mukaan asumistukiin käytetään tänä vuonna yhteiskunnan varoja noin viisinkertainen määrä verrattuna asuntolainojen korkojen verovähennysoikeuteen.  

Toki poliittisesti olisi helpointa tehdä päätös matalien korkojen aikaan, jolloin vähennyksen poisto ei kirpaise heti. Kokonaan toinen juttu on, kun korot aikanaan nousevat. Täytyy totisesti toivoa, että Suomen talous saadaan elpymään kutakuinkin samaan tahtiin kuin euroalue ylipäänsä. Mikäli Suomessa työttömyys on edelleen korkealla markkinakorkojen alkaessa hakeutua normaalimmalle tasolle, suomalainen asuntomarkkina uhkaa aidosti sakata – eikä korkovähennys ole osaltaan tasapainottamassa tilannetta. 

Toteutuessaan päätös napsaista viimeinenkin asuntolainojen korkovähennys vaikuttaa välittömästi noin 900 000 talouteen ja heidän uskoonsa oman talouden kestävyyteen tulevaisuudessa. Väistämättä tulee mieleen, että päätöksellä viilennettäisiin hyistä taloustilannetta entisestään ja vaikutukset työllisyyteen tulisivat käsille aikaan, jolloin elpymisestä ei ole tietoakaan.

Jos päätös kuitenkin tehdään, mitä asuntovelkainen huusholli voi tehdä? Ainakin varautuminen korkeampaan korkotasoon tulee vielä nykyistäkin tärkeämmäksi. Keinoja on joko kasvattaa säästöjä tai suojata lainansa esimerkiksi muutaman vuoden päästä alkavalla korkokatolla. Lohdun sanana todettakoon, että korkosuojaus on juuri tällä hetkellä historiallisen huokeaa.

Mielipiteeni korkovähennyksen poistamiseen lienee tullut kohtalaisen selväksi. En ole korkovähennyksen poistamisen kannalla, en tässä taloustilanteessa.  Ajattelen, että kansalaisten tulisi myös kyetä luottamaan, että pelisäännöt eivät, niinkin pitkäaikaisten sitoumusten kuin asuntolainojen suhteen, radikaalisti muutu kesken matkan. Eläkesäästäminen tapettiin jo muuttamalla riittävän monta kertaa sääntöjä, vaikka tarpeesta eläkevuosiin varautumiseen ollaan edelleen yhtä mieltä.

Tommi Rytkönen on Nooa Säästöpankin toimitusjohtaja

Kirjoittajasta

Tommi Rytkönen

Tommi Rytkönen on Smartumin toimitusjohtaja. Seuraa @rytkoraattori Twitterissä.

Blogeissa

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.