Mikä on pahinta krapulassa? Ensin pelkää pitkään kuolevansa - sitten pelkää, ettei kuolekaan. Vastaava tilanne on tapahtunut sijoitusmarkkinoilla Yhdysvaltojen keskuspankin eli Federal Reserven koronnosto-odotusten kanssa. Ensin pelättiin pitkän aikaa keskuspankin määrällisen elvytyksen loppumista ja koronnostojen alkamista. Sittemmin määrällistä elvytystä jatkettiin peräti kolmen kierroksen ajan ja nyt puolestaan odotuksia koronnostojen alkamisesta on siirretty toistuvasti eteenpäin Yhdysvaltain kansantalouden merkittävästä kohentumisesta huolimatta. Viimeisin odotus ensimmäisen koronnoston ajoittumisesta osui Fedin avomarkkinakomitean syyskuun kokoukselle. Kiinan keskuspankin valuuttaseikkailujen jäljiltä heikossa hapessa olevassa markkinasentimentissä koronnostoa ei kuitenkaan kuulunut. Seurauksena sijoitusmarkkinan tulkittiin olevan vielä entistäkin enemmän tasoittavan tarpeessa.
Yhdysvaltain keskuspankki Fed aloitti markkinoiden määrällisten elvytyksen finanssikriisin puhjettua vuoden 2008 lopulla. Keskuspankki osti omaan taseeseensa mm. pankkien käsiin jääneitä kiinteistövakuudellisia lainoja, joille ei tuohon aikaan olisi ostajia jälkimarkkinoilta löytynyt. Mittavat kuusi vuotta kestäneet velkaostot paisuttivat keskuspankin taseen noin 4500 miljardiin dollariin, mutta lääke tehosi. Kolmen elvytyskierroksen aikana Yhdysvaltain talouskasvu palasi takaisin nousu-uralle, mutta finanssikriisin aiheuttaman syvän taantuman jälkeen kasvuvauhti ei enää yltäne kriisiä edeltävälle tasoille. Myös kriisin vaikutuksesta kohonnut työttömyys on vähentynyt tasaisesti määrällisen elvytyksen aikana ja lähestyy jo tasapainotyöttömyyttä. Edelleen kiihtyvän työllisyyden tulisi siis ainakin teorian mukaan aiheuttaa seuraavaksi palkkainflaatiota.
Yhdysvaltain keskuspankin päätehtävät ovat työllisyyden tukeminen sekä hintavakauden ylläpito. Keskuspankin avokätisen tarjoilun myötä työllisyys on parantunut jo usean vuoden ajan, mutta inflaatio ei oikein ota lähteäkseen käyntiin. Osaltaan heikkenevään inflaatioon on toki vaikuttanut viimeisen vuoden aikana tapahtunut yleinen hyödykkeiden hintojen romahdus. Mutta palkkainflaatiokaan ei ole lähtenyt nousuun, vaikka pian työllisyyden tason tulisi olla jo inflatorisella alueella. Selityksenä tähän on tarjottu työvoiman osallistumisasteen trendinomaista vähenemistä sekä tuottavuuden kasvun merkittävää heikentymistä finanssikriisiä edeltäviin vuosiin nähden. Palkkainflaation kannalta vastakkaisia voimina taistelevat automatisoinnin aiheuttama työvoiman tarpeen väheneminen ja ikääntyvän työvoiman tarjonnan pieneneminen - ainakin virallisten tilastojen mukaan. Tosiasiassa tilastoimatontakin työvoimaa lienee jossain määrin tarjolla.
Pitäisikö Yhdysvaltain keskuspankin nostaa ohjauskorkoaan? Ajoituksen suhteen lienee odotettu sijoitusmarkkinoiden markkinasentimentin rauhoittumista Kiinan talouskasvun romahduksen peloista. Liian aikaisella koronnostolla keskuspankki saattaisi heikentää liikaa sekä kotimaista että globaalia talouskasvua, jolloin riskinä olisi suhteellisen nopeasti vastaan tuleva korjaavan korkoliikkeen tarve. Toisaalta, mikäli koronnostoja ei piakkoin aloiteta, niin keskuspankille voi tulla inflaation noustessa kiire nostaa korkoja liian nopeasti. Tämä voisi olla taloudelle ja sijoitusmarkkinoille vieläkin vahingollisempaa kuin maltillisesti alkavat ja hyvin kommunikoidut koronnostot.
Nouseeko Yhdysvaltain keskuspankin ohjauskorko jo tänä vuonna? Kyllä nousee, mikäli Fedin avomarkkinakomitea päättää sitä nostaa. Sijoitusmarkkinoille maltillisesti eteneviä koronnostoja suuremman krapulan aiheuttaneisi määrällisen elvytyksen paisuttaman keskuspankkitaseen nopeatahtinen purkaminen. Määrällinen elvytys on saanut aikaan pitkään jatkuneen alkoholin käytön kaltaisen myrkytystilan, jonka äkillinen loppuminen voisi olla sijoitusmarkkinoille hengenvaarallista. Turvallisinta onkin antaa krapulan erääntyä maturiteettiinsa rauhallisesti omia aikojaan. Sen sijaan Yhdysvaltain keskuspankin koronnostoista johtuva markkinaepävarmuus poistuu vasta, kun korkoa nostetaan.
Kari Vatanen on Varman sijoitustoiminnon strategiaryhmästä ja allokaatiosta vastaava johtaja
