veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Suomalaisella sijoittajalla ei ole mitään syytä omistaa Venäjä-osakkeita

Aarni Pursiainen

Venäjän osakemarkkina on ollut yksi heikoimpia markkinoita tänä vuonna. Sen pudotus euromääräisesti on ollut noin -23 prosenttia. Syitä on useita. Venäjän talouskasvu oli jo valmiiksi hidastumassa ilman Krimin valtaustakin. Lisäksi lännen talouspakotteet hidastavat kasvua entisestään, ja ainakin alkuvuoden kasvu on negatiivinen. Myös lännen pakotteet Venäjän pankkijärjestelmää kohtaan heikentävät rahoituksen saatavuutta, ja esimerkiksi koko valtio on luotottajien reittauksen mukaan enää yhden askeleen päässä "junk bond" -luokasta.

Kuitenkin suurin syy, miksi en näe venäläisissä osakkeissa nousuvaraa on, että talousjärjestelmä perustuu luottamukseen. Tämä ominaisuus on sikäli hankala, että sitä joko on tai sitä ei ole. Välimuotoa ei ole!

Olen keskustellut lukuisten suomalaisten ja kansainvälisten sijoittajien kanssa ja yhteinen näkemys on, että Venäjän toiminta Krimillä ja Ukrainassa mursi tämän kirjoittamattoman koodin, miten tulee toimia. Tästä syystä en usko, että sijoittajat palaisivat hetkessä takaisin, oli markkina miten edullinen tahansa, koska luottamusta markkinaan ei ole. Seurauksena luottamuspulasta Venäjällä on ollut esimerkiksi suuria vaikeuksia saada lainaemissioita läpi kansainvälisillä markkinoilla.

Yhtenä ongelmana länsisijoittajan näkökulmasta näen myös Venäjän osakemarkkinan koostumuksen. MSCI Russia -indeksistä 57,5 prosenttia on energiaosakkeita. Pankkien osuus on noin 16 prosenttia. Indeksistä siis 73,5 prosenttia on energiaa tai pankkeja. Tällaiseen indeksiin sijoittaminen ei ole erityisen järkevää, kun otamme huomioon, että länsi todennäköisesti pyrkii vähentämään riippuvuutta Venäjän energiasta. Tämä ei siis paranna energiayhtiöiden näkymiä pitkällä tähtäimellä. Sama koskee myös pankkijärjestelmää, joka on paineessa sekä pakotteiden että talouden yleisenkin hidastumisen vuoksi.

Energiayhtiöiden suurella painolla indeksissä on myös toinen, poliittinenkin ulottuvuus. Venäjän ainoa merkittävä vientituote ja verotulojen lähde on energia. Kaikki merkittävät yhtiöt indeksissä ovat valtion tiukassa valvonnassa, ja esimerkiksi Gazpromia ja sen saatavia Ukrainalta on käytetty argumenttina puuttua maan asioihin.

En näe, miksi suomalaisen tai länsisijoittajan kuuluisi tarjota pääomia näille yhtiöille, koska pohjimmiltaan tällöin rahoitetaan Venäjän valtiota ja sen sotilaallistakin toimintaa. Samalla voi myös todeta, että Rosatomin pyrkimys omistaa suomalaista ydinvoimaa ei ole myöskään toivottavaa. Venäjän valtiojohdon toteamus Suomen kaasuriippuvuudesta on huolestuttavaa. Suomi toimii siis aivan oikein lisätessään vaihtoehtoisia energianlähteitä, mutta venäläinen teknologia ja venäläisessä omistuksella oleva voimala ei ole oikea ratkaisu!

Jokaiselle kriisillä on myös hyötyjänsä. Läntisten öljy-yhtiöiden näkymät paranevat, kun Eurooppa hakee uusia vaihtoehtoja parantaakseen energian saantia eri lähteistä. Varsinkin USA:n liuskekaasu ja öljyteollisuus saavat tästä kehityksestä uuden kasvusysäyksen.

Aarni Pursiainen on Henki-Fennian sijoitusjohtaja ja Fennian arvopaperijohtaja

Kirjoittajasta

Aarni Pursiainen

Aarni Pursiainen on Fennia Varainhoidon arvopapereista vastaava johtaja.

Blogeissa

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.