veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Miksi pörssi tekee ennätyksiä, vaikka taloudessa menee huonosti?

Martin Paasi

Miksi osakekurssit ovat ennätyksellisen korkealla, vaikka talouslukuja on Euroopassa taas kerran jouduttu korjaamaan alaspäin? Miten voi olla, että osakkeista halutaan maksaa ennätyksellisen paljon, vaikka Euroopan taloudessa asiat ovat ennätyksellisen huonosti? Jopa niin huonosti, että se yllätti Euroopan keskuspankinkin.

EKP ei laske korkoja enää

Euroopan keskupankin alkuvuoden arviot inflaation laskun taittumisesta meni täysin pieleen. Niinpä EKP päätti kuluvalla viikolla laskea viitekoron 0,05 prosenttiin ja talletuskorkonsa -0,2 prosenttiin. Toimenpiteellä pyritään laskemaan euron arvoa, jotta vientiyritykset saisivat vetoapua, sekä kannustamaan yrityksiä ja kotitalouksia kuluttamaan enemmän. Keskuspankin pääjohtajan Mario Draghin mukaan koronalennukset on nyt tehty, eikä korkoja lasketa enempää.

Tämän viesti katsottiin markkinoilla tarkoittavan, että seuraavaksi käyttöön tulee vakuudellisten lainojen (Asset Backed Securities, ABS) osto markkinoilta, jota varsinkin saksalaiset ovat kritisoineet keinoksi tukea pankkeja ja yhteiskunnallistaa tappiot.

Keskuspankki kaleerin peräsimenä

Tavallisesti keskuspankki tasoittaa talouden tilaa ostamalla tai myymällä lyhytaikaisia valtionlainoja (osto alentaa korkotasoa ja kiihdyttää talouskasvua, myynti nostaa korkoja ja hidastaa kasvua). Kun korkotaso lähentelee nollaa, talouden elvyttäminen ei enää onnistuu lyhyitä korkoja laskemalla (ollaan jo nollassa). Silloin keskuspankki voi ryhtyä ostamaan pitkäaikaisempia vakuudellisia lainoja suoraan kaupallisilta pankeilta ja vakuutusyhtiöiltä. Kun pidempien lainojen kysyntä nousee, pitkät korot puolestaan laskevat. Tämä tukee yritysten pitkäaikaisempia investointeja ja kotitalouksien kulutusta, esimerkiksi uusien autojen ja asuntojen osalta.

Euroopan valtioiden jo ollessa ylivelkaantuneita, elvytystä haetaan siis yrityksiä ja kotitalouksia velkaannuttamalla. Kun päättäjät ovat töpeksineet, kansan syvät rivit valjastetaan talouskaleerin soutajiksi, pankkien lyödessä tahtia.

Taistelussa on riskinsä

Taistelu deflaatiota vastaan saattaa onnistua, kunhan talous oikeastikin käynnistyy toimenpiteiden seurauksesta, ennen kuin velkarahoituksen vaikutus tyrehtyy hyperinflaatioon. Jossain vaiheessa raha menettää arvonsa, jos sitä on loputtomasti tarjolla (kiinteäkorkoinen laina olisi käytännössä takaisinmaksuautomaatti mikäli näin kävisi).

Keskuspankkien keskuspankki, Bank of International Settlements (BIS), on kehottanut keskuspankkeja lopettamaan löysän rahan politiikkaansa. ”Riskiä siitä, että normalisoidaan liian myöhään ja liian hitaasti, ei pitäisi aliarvioida”. Toistaiseksi sanoma on mennyt kuuroille korville, vaikka BIS varoitteli edellisen akuutin finanssikriisin riskeistä jo vuonna 2003.

Markkinat oireilevat

Mutta jo nyt on ongelmia havaittavissa. Rahoitusmarkkinoilla riskit mielletään erittäin alhaisiksi. Tämä näkyy johdannaisten hinnoittelussa ilmenevistä alhaisista implied volatility-luvuista. Tilastollinen riski on matala, vaikka todellinen riski on jotain aivan muuta.

Riskit hinnoitellaan lisäksi pieleen. Korkotasojen lähennellessä nollaa, pitkien ja lyhyiden korkojen ero puristuu olemattomaksi. Pitkän lainan kustannus/ tuotto ei heijasta siinä olevaa korkeampaa riskiä.

Osakekurssien ennätyslukemat reaalikasvun pysähtyessä ovat lähinnä merkki siitä, että nyt maksetaan huomisen osakekursseja jo tänään. Osakkeen voi mieltää ikuiseksi lainaksi. Se maksaa korkoa osinkojen muodossa ja nämä voivat vaihdella, mutta keskimäärin vuotuinen “korko” on ollut noin 7 prosentin luokkaa. Kun osakkeiden hinnat nousevat, varsinkin reaalikasvun polkiessa paikallaan, osakesijoituksen tuotto-odotus (“korko”) alenee. Näin ollen myös osakesijoittamiseen liittyvä riski hinnoitellaan nyt markkinoilla totuttua alhaisemmaksi, vaikka reaaliriskit pikemminkin ovat kasvaneet.

Miksi sitten osakekurssit ovat niin korkealla?

Syy osakehintojen viime aikaiseen nousuun on se, että keskupankkien elvytystoimenpiteet ovat johtaneet liikalikviditeettiin. Liian iso määrä rahaa etsii samanaikaisesti sijoituskohteita, tuoton toivossa. Kun korkomarkkinoilta sitä ei enää saa, eivätkä yritykset tai kotitaloudet velkaannu toivottuun tahtiin, raha hakeutuu osakemarkkinoille. Kun osakkeiden kysyntä tämän takia kasvaa, osakekurssit nousevat. Kurssinousu ei kuitenkaan enää pitkään aikaan ole ollut sidoksissa reaalitalouteen.

Mitä tehdä?

Pitkäaikaisia sijoituksia ei kannata mennä myymään, mutta muuten kannattaa pitää jäitä hatussa ja pohtia patjan kasvattamista käteisellä. Inflaatiokaan ei pahemmin patjasäästöjä nyt syö. Lisäksi jossain vaiheessa tulee ajankohtaiseksi alkaa harkitsemaan kiinteitä korkoja lainoillesi, kunhan EKPn pitkien korkojen alentamiseen tähtäävät toimenpiteet ensin purevat.

Martin Paasi on Nordnetin talousvalmentaja

Kirjoittajasta

Martin Paasi

Martin Paasi on Nordnetin talousasiantuntija. Seuraa @MartinNordnet Twitterissä.

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.