veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Kerran vielä - eläkeuudistus

Antti Palola

Työmarkkinakeskusjärjestöt neuvottelivat kuluneen vuoden työeläkeuudistuksesta. Valmista oli luvattu syksyyn mennessä. Kesä meni menojaan ja syksy teki tuloaan, mutta Eteläranta kympin savupiipusta ei valkoinen savu noussut. Syyskuu hupeni hyvää vauhtia, tähtitieteellinen syksykin jäi taa, mutta onneksi jäljellä oli vielä terminen syksy.

Monien epäilijöiden hämmästykseksi - ja ehkä myös pettymykseksi - järjestöt saavuttivat asiassa Akavaa lukuun ottamatta yhteisymmärryksen ja hyväksyivät neuvottelutuloksen. Sopimuksella varaudutaan elinajan odotteen kasvuun ja se myös sisältää työeläkeuudistukselle asetetut tavoitteet.

Suomalainen työmarkkinajärjestelmä osoitti jälleen kerran toimivuutensa. Poliittisen järjestelmän päätöksenteon nilkuttaessa omalla ohdakkeisella polullaan työmarkkinajärjestöt ovat kyenneet sopimaan viime vuosina maltillisesta ja kattavasta raamisopimuksesta vuonna 2011, eläkesopimuksen pohjana olevasta työurasopimuksesta vuonna 2012, maltillisesta ja erittäin kattavasta työllisyys- ja kasvusopimuksesta vuonna 2013 ja nyt eläkejärjestelmän uudistamisesta.

Eläkeratkaisun myötä eläkkeelle siirtymisiän odote nousee 62,4 ikävuoteen vuoteen 2025 mennessä - kuten osapuolten välillä sovittiin jo vuoden 2012 työurasopimuksessa. Uudistus pienentää osaltaan julkisen talouden kestävyysvajetta runsaalla prosentilla - kuten maan hallituksen keväällä asettama tavoite edellyttikin.

Ratkaisu edistää osaltaan työllisyyttä, turvaa työeläkkeitten rahoituksen ja riittävät eläkkeet sekä sukupolvien ja sukupuolten välisen tasapuolisuuden. Ratkaisun kauneusvirhe on se, että kaikki työmarkkinajärjestöt eivät valitettavasti kyenneet sitä hyväksymään.

***

Eläkeratkaisu on yksi suurimmista sosiaalipoliittisista uudistuksista vuosikymmeniin ja sen vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Tärkeämpää kuin ratkaisun syntymisen nopeus on se, että ratkaisun sisältö täyttää sille annetut odotukset. Kysymys ei ole yksinkertaisista asioista vaan erittäin suuresta ja monimutkaisestakin kokonaisuudesta, joka sisältää lukuisia isoja ja pieniä – mutta yhtä kaikki tärkeitä asioita. Ratkaisu on myös oiva osoitus palkansaajaliikkeen kyvystä katsoa eteenpäin ja kantaa vastuu Suomen ja suomalaisten menestyksestä myös tulevaisuudessa.

STTK:na saavutimme neuvotteluissa pääosan asettamistamme tavoitteista. Sopimus pitää sisällään riittävät turva- ja joustoelementit työttömyysturvan lisäpäivien säilymisen, osittain varhennetun vanhuuseläkkeen ja uuden työuraeläkkeen muodossa. Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin arvioiden mukaan sopimus turvaa riittävän maksutason pitkällä aikavälillä ja rahoituksen kestävyyden. 

Sopimus on lisäksi oikeudenmukainen nuorempia sukupolvia kohtaan, koska eläkeiän nostaminen koskee 1950-luvulla syntyneitä ja palkansaajan työeläkemaksun vähentäminen eläkettä laskettaessa poistettiin. Tämä jos mikä on suuri uudistus, kun asiaa tarkastelee nuorten kannalta. Ratkaisu turvaa myös pitkän ja raskaan työuran tehneiden mahdollisuuden siirtyä työuraeläkkeelle ennen varsinaista vanhuuseläkeikää.

Valitettavasti emme neuvotteluissa saavuttaneet asettamamme tavoitteita työelämän kehittämiseen liittyvissä asioissa. Työuran pituuteen vaikutetaan ennen kaikkea työpaikoilla tehtävillä toimenpiteillä ja tämän vuoksi on erittäin tärkeää, että työelämän laadullisiin kysymyksiin palataan seuraavissa työehtosopimusneuvotteluissa.

Nyt tehty ratkaisu on pohjana erittäin laajalle kolmikantaiselle lainvalmistelulle, jonka aikana moni yksityiskohta vielä tarkentuu. Eläkeuudistus astuu voimaan vuoden 2017 alussa.

***

Kuluneen runsaan viikon aikana on ollut mielenkiintoista seurata, miten monet eläkesopimuksen syntymiseen pettyneet eri alojen asiantuntijat ovat arvostelleet ja epäilleet sopimusta ja sen sisältöä. Pakostakin tulee mieleen vanha tarina tulipalosta, vakinaisesta ja vapaapalokunnasta ja palon oikein sammuttamisesta. Näyttää asiasta mielensä pahoittaneita löytyvän vähän joka nurkan takaa.

On kuitenkin syytä korostaa, että saavutettu eläkeratkaisu ja aikanaan voimaan astuvat uudet eläkelait eivät elä missään kuplassa. Eläke muodostuu työstä ja me tarvitsemme Suomeen lisää työpaikkoja. Se on ehto sille, että selviämme kunnialla hyvinvointivaltiolle asetetuista haasteista ja voimme myös luottaa eläkejärjestelmämme kestävyyteen.

Antti Palola on STTK:n puheenjohtaja

Kirjoittajasta

Antti Palola

Antti Palola on STTK:n puheenjohtaja. Seuraa @AnttiMPalola Twitterissä.

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.