veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Karhu meni metsään

Juhani Lehtonen

Vanha venäläinen tapa on sanoa sellaisissa tilanteissa, kun tulee ns. hiljainen hetki keskustelun aikana ja hiljaisuus alkaa muodostua epämiellyttävän pitkäksi: ”Karhu meni metsään.” Siitä sitten keskustelu usein jälleen alkaa soljua, kun kurkitaan ikkunoista ja keskustellaan, oliko siellä karhua vai ei ja niin edelleen. Nyt on hiljainen hetki Venäjän ja lännen diplomatiassa kestänyt painostavan pitkään.

Venäjä asetti vastatoimena lännen asettamille pakotteille nipun elintarvikkeiden tuontia koskevia rajoituksia. Lisäksi Ukrainan lentoyhtiöiden ylilennot Venäjän alueella kiellettiin. Elintarvikkeiden (liha, kala, maitotuotteet, hedelmät ja vihannekset) tuonti Venäjälle EU:sta, Norjasta, USA:sta, Kanadasta ja Australiasta kiellettiin. Kielto astui voimaan heti, ja on voimassa tällä hetkellä vuoden ajan.

Lännen jo aiemmin asettamiin pakotteisiin on kuulunut vaikutusvaltaisten henkilöiden varojen jäädyttämistä länsimaissa ja matkustuskieltoja. Nyt elokuun alusta niihin kuuluvat myös sotatarvikkeiden vientikielto, öljysektorin tuotteiden kiellot (ei kuitenkaan kaasu) sekä merkittävänä myös valtion tai sitä lähellä olevien pankkien sulkeminen pois länsimaisilta joukkolainamarkkinoilta rahoituksen saamisen heikentämiseksi.

Venäjän talous (143 miljoonaa ihmistä, bkt 2500 miljardia dollaria ja kasvuodotus tälle vuodelle +0,5%) on ollut jo viime vuoden puolella heikkenemässä ja nyt tämän vuoden alusta rupla on heikentynyt euroon nähden -7 prosenttia. Vuoden 2013 alusta se on heikentynyt euroon nähden -21 prosenttia. Korkotaso on ollut Venäjällä kohoamassa keskuspankin yrittäessä hillitä inflaation nousua. Ohjauskorko on tällä hetkellä 8 prosenttia (+2,5% maaliskuusta) ja keskuspankki on edelleen signaloinut nostotarpeista, mikäli inflaatio jatkaa nousuaan.

Nyt nähdyt vastapakotteet antavat ruoan hinnan nousulle lisää tilaa. Venäjä toi viime vuonna 25 miljardin dollarin edestä pakotelistalla olevia elintarvikkeita, joista noin 9,5 miljardia tuli nyt pakotteiden kohteena olevista maista. Ruokainflaatio oli vuositasolla +9,2 prosenttia heinäkuussa, ja nyt hintojen nousu todennäköisesti jatkuu. Ruoan hinnan osuus Venäjän inflaatiokorissa on 20 prosenttia ja pakotteiden kohteena olevien tuontielintarvikkeiden osuus 2 prosenttia.

Viime vuonna Venäjä kielsi maidon tuonnin Liettuasta, jonka seurauksena maidon hinta Venäjällä nousi noin 20 prosenttia. Mikäli pakotteiden kohteena olevia elintarvikkeita korvaavien tuotteiden hinnat tuplaantuisivat Venäjällä, niin inflaatio nousisi sen seurauksena +2 prosenttia. Venäjä kuitenkin näyttää luottavan siihen, että se pystyy kotimaisella tuotannolla sekä Etelä-Amerikan ja muiden alueiden tuonnilla kattamaan kysynnän. Tosin ei varmasti samanlaatuisella tavaralla.

Ohjauskoronnostot inflaatio-odotuksien hillitsemiseksi ovat Venäjällä tärkeässä roolissa, sillä juuri hyperinflaatio Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen on venäläisillä hyvin muistissa. Inflaatiovauhti ennen Venäjän maksukyvyttömyyttä vuonna 1998 oli 100 prosenttia.

Korkeammat korot kuitenkin hankaloittavat talouden kehitystä, ja nyt suurten valtiopankkien sulkeminen pois bondimarkkinoilta lännessä uhkaa nostaa myös pienempien yhtiöiden rahoituskustannuksia Venäjällä. Tosin suhteita Kiinaan vahvistetaan koko ajan, ja jo heinäkuun lopussa suuremmat venäläiset teollisuusyritykset siirsivät varoja länsipankeista Kiinan rahoitusmarkkinoille Hong Kongiin.   

Venäjän osuus Suomen viennistä oli 10 prosenttia vuonna 2013, Euroopan Unionin 55, Ruotsin 12, USA:n 6, Iso-Britannian 5, Kiinan 5 ja Viron 3 prosenttia. Suomen vienti Venäjälle oli laskussa jo vuoden 2013 puolivälistä, siis ennen Ukrainan kriisin eskaloitumista helmi-maaliskuussa tänä vuonna. Suomen kauppatase Venäjän kanssa oli viime vuonna alijäämäinen, eli Suomi toi Venäjältä enemmän tavaraa kuin vei sinne.

Suomessa voimaanastuneet vastapakotteet osuvat pahiten Valioon. Valio joutuu myymään maitotuotteet nyt muille markkinoille. HKScanin ja Atrian suhteen lihanvientikielto oli pienempi isku tällä erää, sillä jo helmikuussa sianlihan vienti Venäjälle oli kielletty. Mutta raaka-aineiden tuontikiellon vuoksi Atria joutuu ostamaan paikallista raaka-ainetta Pietarin tehtailleen.

Venäjän talouden merkitys Suomen taloudelle on kiistaton. Tämänhetkinen pakotteiden kierre on haitallinen Suomen ja koko euroalueen taloudelle. EKP kommentoi tuoreimmassa lehdistötilaisuudessaan myös nyt ensimmäistä kertaa geopoliittisten jännitteiden lisäävän entisestään uhkaa talouskasvun hiipumiselle, jo ennestään hataralla pohjalla olleen toipumisen lisäksi. Euroalueen bkt:n kasvuennuste tälle vuodelle on +1 prosenttia (2015 +1,5%), jota markkinoilla joudutaan syksyn aikana laskemaan Venäjän kriisin seurauksena.

Osakemarkkinoilla erityisen kovassa paineessa ovat olleet saksalaiset ja muut itäisen Euroopan markkinat. Eniten Venäjän rahoitusmarkkinoille ovat etabloituneet USA:n, Ranskan, Italian ja Itävallan pankit. Erityisen hankalaa nykyinen geopolitiikan jännitteiden kiristyminen on aikataulullisesti, sillä eurooppalaiset yritykset olivat juuri päässeet raportoimaan hieman paremmista näkymistä maailmantalouden kasvun imussa.

Nyt Q2-raporteissa valuuttaa pidettiin yleisesti olleen liian vahvana kuluneella kvartaalilla, joka sekin on jo heikentymässä EKP:n elvyttävämmän politiikan seurauksena.

Suomalaisten yhtiöiden kohdalla Venäjän markkinoille nojaavat yhtiöt ovat olleet jo pitkään tänä vuonna paineessa. YIT:lle näkymät Venäjällä ovat nyt heikot, kun asuntolainojen nostaminen tulee hiipumaan inflaation ja korkotason nousun seurauksena sekä pankkien rahoituskustannusten kohoamisen vuoksi. Nokian Renkaiden tuotannosta 80 prosenttia on Venäjällä, ja tuotannosta myydään 40 prosenttia venäläisille markkinoille. Oriolalla 32 prosenttia, Tikkurilalla 30 ja Stockmannilla 17 prosenttia liikevaihdosta tulee venäläisten kuluttajien kukkarosta.

Euroopan osakemarkkinoilla näyttää kurssilasku heijastelevan kauppasodan syventymistä ja orastavan kasvun aloituksen siirtymistä reippaasti ensi vuoden ja 2016 vuoden puolelle yrityksien tuloksissa.

Tällä hetkellä Stoxx 600 -indeksin P/E-arvostuskertoimet ovat 14,8x (2014) ja 12,9x (2015) markkinoiden odottaessa 11 prosentin tuloskasvua Stoxx 600 –yhtiöistä seuraavan 12 kuukauden aikana. Tämä tuskin tapahtuu.

Kuitenkin ilman nykyistä geopolitiikan kiristymistä osakemarkkinat eivät olisi tulleet alas tätä vauhtia. Korkotason painuminen historiallisen alas (Saksan 10v 1,00 % ja 5v 0,22 %) ei jätä korkosijoittajalle kuin äärimmäisen matalan tuotto-odotuksen, ilman että näkemys on voimakkaan lisäkoronlaskun puolella.

Osakkeet ovat nyt selvästi halvempia Euroopassa kuin vielä kesäkuussa ja tilanteen rauhoittuminen sekä diplomaattinen ratkaisu jollain aikavälillä kääntävät vaakakupin osakkeiden eduksi nopeasti. Muut lopputulokset geopolitiikan ympärillä eivät ole arvioitavissa kovin helposti.

On syytä toivoa, että pikimiten kuullaan jälleen: ”Karhu meni metsään.”

Juhani Lehtonen on Mandatum Lifen salkunhoidon johtaja

 

 

 

 

Kirjoittajasta

Juhani Lehtonen

Juhani Lehtonen on Mandatum Lifen korkosijoitusjohtaja.

Blogeissa

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.