Lapsi, perhe, puoliso ja koti ovat selviä käsitteitä, paitsi verotuksessa.
Tuloverotuksen määritelmän mukaan puolisoita ovat keskenään naimisissa olevien eli avioparien lisäksi sellaiset avoparit, joilla on tai on ollut yhteinen lapsi. Jos aikaisemmin avioliitossa keskenään olleet palaavat yhteen, käsitellään heitäkin puolisoina, vaikka he eivät avioliittoa enää uudelleen solmisikaan.
Perintöverotuksessa avopuoliso kuuluu halvimpaan perintöveroluokkaan ja saa 60 000 euron puolisovähennyksen, jos häntä ja perittävää on pidetty kuolinvuoden tuloverotuksessa puolisoina. Henkivakuutuksen saajana avopuoliso sen sijaan on aviopuolisoa huonommassa asemassa. Tuloverotuksessa puolisona kohdellun avopuolison saamasta korvauksesta on verovapaata enintään 35 000 euroa, mutta aviopuolison saamasta korvauksesta verovapaata on aina vähintään puolet.
Jos avopuolisoilla ei ole yhteisiä lapsia eivätkä he ole olleet aikaisemmin keskenään naimisissa, maksaa avopuoliso koko henkivakuutuskorvauksesta pääomatulon veron.
Perhesuhteet vaikuttavat myös työmatkavähennykseen. Toisella paikkakunnalla työn vuoksi asuvat voivat vähentää käynnit perheen luona kerran viikossa.
Edellytyksenä on, että perheellä on yhteinen koti. Eräässä oikeuden ratkaisussa puolisoilla ei katsottu olevan yhteistä kotia, kun eri paikkakunnilla asuneet ja työskennelleet henkilöt solmivat avioliiton, mutta pysyivät kirjoilla eri paikkakunnilla.
Omassa tai perheen vakinaisessa käytössä olevan asunnon hankintaan otetun lainan korosta saa vähennyksen, ja sellaisen asunnon luovutusvoitto on verovapaa. Perheeseen katsotaan kuuluvan puoliso ja alaikäiset lapset.
Vaikka tuloverolain määritelmän mukaan alaikäisellä lapsella tarkoitetaan omaa ja puolison lasta, joka ei ole täyttänyt 17 vuotta ennen verovuoden alkua, on perheen vakituisena asuntona pidetty lasten lukio-opiskelua varten hankittua asuntoa siihen saakka, kun lapsi on täyttänyt 18 vuotta.
Lisäksi perheen vakituisena asuntona pidetään vanhempien käyttämän huoneiston viereistä huoneistoa, jossa asuu perheen täysi-ikäinen opiskeleva lapsi. Edellytyksenä on, että lapsi elää vanhempien kanssa yhteistaloudessa eli käy samalla jääkaapilla.
Korkovähennyksen on saanut myös etävanhempi, joka omistaa asunnon, jossa lapsi asuu.
Lain mukaan puolisoina tuloverotuksessa käsitellään henkilöitä, jotka ovat keskenään avioliitossa verovuoden päättyessä. Mitä kaikkea se tarkoittaa?
Ainakin sitä, että asuntolainan lapsikorotus menee vain toiselle, jos pariskunta on naimisissa vuoden vaihtuessa. Enimmäismäärän ylittänyt kotitalousvähennys siirretään viran puolesta puolisolle. Tämä tarkoittanee, että ennen häitä tehdyn remontin kuluista remontin maksaneen puolison vähennysoikeuden ylittävä osuus siirretään puolisolle.
Miten perhesuhteiden muutos vaikuttaa työasuntovähennykseen? Työasuntovähennyksen saamisen edellytyksenä on yhteinen koti puolison tai alaikäisen lapsen kanssa. Onko niin, että avioitumalla joulukuussa voi saada työasuntovähennyksen koko vuodelta?
Entä jos avioliitto päättyy syksyllä? Menettääkö puoliso työasuntovähennyksen myös keväältä, jolloin rakkaus vielä kukki? Verohallinnon ohjeen mukaan näin tapahtuu, vaikka ei se kyllä vastaa lain tarkoitusta eikä yleistä oikeustajua.
Yrittäjä ei voi vähentää puolisolleen maksamaansa palkkaa, mutta avopuolison palkan voi. Miten käy alkuvuoden palkkojen kanssa, jos avoparille syntyy lapsi loppuvuonna tai he päättävät avioitua? Varmuuden vuoksi suosittelen häiden siirtämistä uuden vuoden puolelle ja riittävää ehkäisyä alkuvuonna.
Vesa Korpela on lakiasiain johtaja Veronmaksajain Keskusliitossa
