veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Työnantajat, lopettakaa saivartelu!

Antti Palola

Työmarkkinaosapuolten välinen luottamus näyttää olevan katoavaa kansanperinnettä. Mihinkään muuhun johtopäätökseen ei voi tulla, kun arvioi viime vuosina tehtyjen sopimusten jälkipyykkiä.

Syksyllä 2011 syntyneessä raamisopimuksessa sovittiin oikein varta vasten osapuolten keskinäistä luottamusta lisäävistä toimenpiteistä. Tavoite oli työmarkkinoita rassaavien luottamusongelmien kartoittaminen ja poistaminen. Lisäksi oli tarkoitus kehittää oikein yksissä tuumin avoimuuteen sekä keskinäiseen arvostukseen ja luottamukseen perustuvaa työmarkkinakulttuuria.

Jo tuolloin arvioitiin kyseessä olevan monivuotinen hanke. Toistaiseksi ainoa tähän asiaan liittyvä konkreettinen teko on kesän korvalla vuonna 2012 osapuolille järjestetty yhteisseminaari, josta ei jäänyt paljon jälkipolville kerrottavaa.

Tuskin ehti raamisopimuksen painomuste kuivua, kun Etelärannan suunnasta alkoi puhaltaa kylmä tuuli. Raamisopimuksen yhteydessä sovitusta työntekijöiden koulutusmahdollisuuksien lisäämisestä eli niin sanotusta kolmesta koulutuspäivästä kehkeytyi lähes pari vuotta kestänyt riita. Se ratkesi vasta pari viikkoa sitten todella laihalla työministeri Lauri Ihalaisen kasaan runnomalla kompromissilla, joka vesitti alkuperäisen ja hyvän tarkoituksen lähes kokonaan. Kun asiaa katsoo palkansaajan näkökulmasta, niin kävi kuten entiselle miehelle, joka rupesi nikkaroimaan kauhaa ja sai aikaan tikun.

Tämän syksyn neuvottelukierroksesta voidaan sanoa, että eipä taaskaan ehtinyt painomuste elokuun lopulla neuvotellussa työllisyys- ja kasvusopimuksessa kuivua, kun työantajapuoli keitti sopan pohjaan.

Tällä kertaa äärimaltillisessa sopimuksessa työnantajan silmässä oleva malka on kaikille maksettava yleiskorotus. Työnantajan tulkinnan mukaan 20 euron yleiskorotus ei ole 20 euroa, vaan jotakin aivan muuta. Heidän tulkintansa on, että kyseessä on korotuksen kustannusvaikutus, joka syntyy yleiskorotuksesta ja sen heijastusvaikutuksista. Tämä tulkinta on työmarkkinapöydässä uusi ja hämmentävä. Tuntuukin siltä, että tuoreet työnantajapuolen neuvottelijat eivät ole olleet ajan tasalla, kun ovat sopimustekstiä kirjoittaneet.

Sopimuksessa todetaan selvästi, että ensimmäinen sopimuskorotus on 20 euroa kuukaudessa ja se maksetaan 4 kuukauden kuluttua uuden sopimuskauden alkamispäivästä lukien. Toinen sopimuskorotus on puolestaan 0,40 prosenttia kuukaudessa ja se maksetaan 12 kuukauden kuluttua ensimmäisestä sopimuskorotuksesta.

Hyvät työnantajat, lopettakaa nyt ihmeessä tämä saivartelu. Yleiskorotus on yleiskorotus, vaikka voissa paistaisi. Korotukset on kohdistettava niin sanotusti pohjiin eli palkkataulukoihin, vaativuustason palkkoihin tai tehtäväkohtaisiin palkkoihin. Kyllä tämän pitäisi mennä jakeluun jokaiselle neuvottelijalle.

>> Taloustaito

Kirjoittajasta

Antti Palola

Antti Palola on STTK:n puheenjohtaja. Seuraa @AnttiMPalola Twitterissä.

Blogeissa

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.