veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Pankkipalikoista syntyy uusi korkomarkkina

Tom Liljeström

”Pankkiunionin viimeinen rakennuspalikka on paikallaan”, totesi Hollannin valtiovarainministeri Jeroen Dijsselbloem voitonriemuisena Bloomberg.comin taannoisessa haastattelussa. Taustalla oli vasta saavutettu päätös perustaa 55 miljardin euron kriisinratkaisurahasto. Rahasto tulee kattamaan Euroopan 260 suurinta pankkia. Kansallisesti päätetään tarvittaessa lopusta, noin 6000 pienemmän pankin kohtalosta.

Virtahepo olohuoneessa: pankit valtioiden rahoittajina

Miksi moinen kiire kohti pankkiunionia? Vastahan pankkien todettiin selvinneen puhtain paperein stressitesteistä. Tunnettu virtahepo olohuoneessa on Euroopan pankkien rooli valtioiden rahoittajana. Euroopan keskuspankki ei saa rahoittaa valtioita suoraan. Tätä kierretään siten, että pankit rahoittavat valtioita antamalla ostamansa valtionobligaatiot vakuudeksi Euroopan keskuspankille. Stressitestissä valtion obligaatiot luokiteltiin pankeille riskittömiksi, valtiosta riippumatta.

Itä-Euroopan lainanhoito vaikeutuu

Uusi kasvava huoli näyttää nousevan euromääräisistä lainoista, jotka pankit ovat antaneet niille Itä-Euroopan maille, joilla on oma valuutta. Näiden maiden kansalaisten nostamista lainoista Financial Timesin Martin Wolfin mukaan 66-80 prosenttia on otettu euroissa. Syy on selvä: eurolainan korko on alhaisempi kuin oman maan valuutassa otetun lainan. Kaikki on toistaiseksi toiminut hyvin. Euroalueen tuontia suurempi vienti on kuitenkin pitänyt euron kurssin korkealla suhteessa näiden maiden kotivaluuttoihin.

Seurauksena lainanottajat ovat havainneet, että eurolainan kuukausierä nousee suhteessa kotimaan valuutan tuloihin. Lainanhoito alkaa vaikeutua, ja pankit alkavat huolestua.

Suuri eurooppalainen pankkisektori

Toinen huoli on pankkisektorin koko. Se on Euroopassa huomattavan suuri, noin kaksinkertainen, verrattuna Yhdysvaltoihin. Taustalla on eurooppalainen perinne, jossa suurin osa rahoituksesta on kulkenut pankkisektorin kautta. Yhdysvalloissa suuri osa rahoituksesta on tehty sijoitusmarkkinoiden kautta, ja sikäläiset pankit ovat eurooppalaisia kilpailijoitaan selkeästi vakavaraisempia.

Yllämainitut tekijät yhdistettynä kasvaviin vakavaraisuusvaatimuksiin tuovat merkittäviä muutoksia Euroopan rahoituskenttään. Pankkien on sekä kasvatettava omaa pääomaansa että vähennettävä lainanantoaan, jotta ne pysyvät uusissa vakavaraisuusraameissa.

Sijoittajan näkökulma: uuden markkinan kasvu?

Seuraus on sijoittajan näkökulmasta huomattavan mielenkiintoinen. Uskon, että tulevina vuosina näemme mittavan uuden markkinan kasvavan: markkinan, jossa yritykset hankkivat rahoituksensa suoraan tai epäsuoraan sijoitusmarkkinoiden kautta perinteisen pankkilainan sijaan. Sijoittajat saavat uusia mielenkiintoisia sijoituskohteita, kun pankit eivät voi ylläpitää nykyistä lainamäärää.

Sijoittajat voivat ottaa osake- ja korkosijoitusten rinnalle salkkuihinsa varsin epälikvidejä korkosijoitusratkaisuja, jotka ovat kuitenkin tuottoisampia kuin perinteiset vaihtoehdot.

 

Kirjoittajasta

Tom Liljeström

Tom Liljeström on LähiTapiola Varainhoidon toimitusjohtaja. Seuraa @TomLiljestrom Twitterissä.

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.