veronmaksajat.fi

Oppi ojaan kaataa

Vesa Korpela

Työmarkkinoilla on päästy sopimukseen kolmen päivän koulutuksesta. Yllättäen oppineinta työntekijäjoukkoa edustava Akava oli sopimuksesta eri mieltä. Akava ei ollut niinkään huolissaan siitä, etteikö työnantaja pitäisi jäsenkunnan osaamista yllä, vaan siitä, että verottaja sakottaa uuden oppimisesta.

Akavan tiedotteessa todetaan: ”…koulutuskustannuksista työntekijöille seuraavien veromätkyjen olisi pitänyt jäädä jo historiaan.”

Tuloverotuksessa on ajatus, että peruskoulutuksen hankkiminen on elantomenoa mutta jo hankitun ammattitaidon ylläpitäminen tulonhankintaa. Periaate on hyvä ja paikallaan senkin vuoksi, että Suomessa peruskoulutus hankitaan verovaroin, mutta ammattitaitoa ylläpitävän koulutuksen maksaa usein työntekijä itse tai työnantaja.

Käytännön verotuksessa yksi hulluimmista ilmiöistä on verokohtelu, kun aikuisia, työmarkkinoilla jo olevia ihmisiä yritetään kouluttamalla pitää työmarkkinakelpoisina yksityisellä rahalla. Yhteiskunnan varoilla hankitun koulutuksen osalta ei vero-ongelmia juuri ole.

Oikeuskäytäntö on muodostunut vuosien varrella epäyhtenäiseksi ja epäloogiseksi. Kun henkilö maksaa itse MBA-kurssin tuhansien eurojen kulut, saa hän ne vähentää, jos on töissä mutta ei, jos on työtön. Kumman kouluttautuminen on yhteiskunnan kannalta suotavampaa?

Tänään työmarkkinoille tulevan nuoren pitää valmistautua toimimaan ainakin kolmessa eri ammatissa ennen eläkkeelle jäämistä. Uuden ammatin opetteleminen on periaatteessa elantomenoa, mutta jos sama työnantaja tarjoaa yhden työn loputtua toista työtä ja siihen koulutuksen, ei työnantajan maksama koulutus olekaan verotettavaa tuloa.

Hyvä niin, mutta jos lopetetun työn tekijä saneerataan ulos ja hän maksaa itse koulutuksen uuteen ammattiin, ei hän saa vähentää kouluttautumismenojaan.

Verolle ei mene pelkästään uuden ammatin opettelu. Jopa omalla uralla etenemistä edistävä koulutus voidaan katsoa elantomenoksi. Niin on ainakin silloin, kun uralla eteneminen edellyttää jonkin tietyn tutkinnon suorittamista.

Terveydenhuollon ammattilaiset on rekisteröity. Jos sitten kurssittaa itsensä rekisterinimikkeestä toiseen, niin heti on verottaja kimpussa. Vaikka kyseessä ei olisikaan uusi tutkinto, voidaan jokin laajempi koulutuskokonaisuus katsoa elantomenoksi ihan vaan sillä perusteella, että koulutuksen jälkeen on päässyt etenemään urallaan.

Koulutuksen ja uralla etenemisen yhteen kytkeminen on paradoksaalista. Koulutus, joka parantaa ammattitaitoasi nykyisessä tehtävässäsi auttaa sinua aina etenemään urallasi, koska eteneminen riippuu ammattitaidostasi. Eli ei ole olemassa koulutusta, joka ei edistäisi uralla etenemistäsi.

Toisaalta on lukemattomia tutkintoja, joihin kouluttautuminen työnantajan tuella on maan tapa eikä siihen ole koskaan puututtu.

Henkilökuntaa koulutettaessa on varottava paitsi tutkintoja ja uralla etenemistä, niin myös osaamisen laventamista. Koulutus, jonka liittymä varsinaiseen ammattiin on löyhä, voidaan katsoa ihan sillä perusteella elantomenoksi.

Jos vaikkapa lääkäri hankkii taloudellista osaamista, katsotaan hänen hankkivan uuden tutkinnon. Tuskin osaston ylilääkäri siirtyy konepajan talouspäälliköksi, vaikka saisikin vähän taloushallinnon valmiuksia.

Kolmen päivän koulutuskiistan ratkaisussa Akava jäi vaatimaan muutoksia lainsäädäntöön, kun muille riitti Verohallinnon ohjeistus. Valitettavasti Verohallinto ja hallintotuomioistuimet ovat sidottuja aikaisempaan verotus- ja oikeuskäytäntöön. Verohallinto ei saa antaa oikeuskäytännön vastaista ohjetta ja korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiin valtiovalta tai työmarkkinajärjestöt eivät voi vaikuttaa.

Jotta pöytä voitaisiin putsata ja systeemi rakentaa ilman historian painolastia, pitäisi lakia todellakin muuttaa.

>> Taloustaito

Kirjoittajasta

Vesa Korpela

Vesa Korpela on lakiasiain johtaja Veronmaksajain Keskusliitossa. Seuraa @vesa_korpela Twitterissä.